Olen harrastanut kirjeenvaihtoa ala-asteelta alkaen enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Ensimmäinen kosketukseni harrastukseen oli, kun ala-asteen englannin tunnilla saatiin kirjeystävät ulkomailta ja sille kaverille piti kirjoittaa kirje. He olivat ensin kirjoittaneet meille ja mitään muuta ei vaadittu kuin kirjeen tuominen kouluun ja postituksen hoiti opettaja. Sen jälkeen sai itse kirjoitella kaverinsa kanssa, jos vain molemmat halusivat. Ja mehän haluttiin.
Siitä innostuneena hankin pari vuotta myöhemmin pari uutta kirjekaveria ulkomailta ja yhden kanssa ollaan yhteyksissä edelleen. Sitten tutustuinkin Internettiin ja sähköpostiin ja kirjoittelin muutamien kanssa sähköpostitse.
Myöhemmällä iällä ovat tulleet mukaan suomalaiset kirjekaverit. Kyllästytti se, että sai ulkomailta englanninkielisen kirjeen, joka sisälsi listan kysymyksiä tyliin mieluisin värisi ja kivoin eläin ja kirjoittajan yksisanaiset vastaukset kysymyksiin. Päätin sitten etsiä itselleni suomalaista kaveria, josko voisi käydä oikeasti keskustelua. Samalla siirryin takaisin oikeisiin kirjeisiin. Minulta löytyy myös pari suomalaista sähköpostikaveria, joiden kanssa on mukava kirjoitella kuulumisia.
Koneella kirjoittaminen on minulle tosi helppoa ja mukavaa ja juttua tulee tosi nopeasti ja paljon ja sitä on helppo muokata, kun ensin kirjoittaa hirveällä kiireellä kaikkia ajatuksiaan. Monesti se läpikäynti ja tekstin selkeytys on hyvästä. Oikeissa kirjeissä on taas kivaa se niiden tuoma tunnelma ja persoonallisuus. Kyllähän sen on jännittävämpää löytää soma kirje postilaatikosta kuin uusi sähköposti inboxista.
Harrastaako kukaan muu tällaista vanhanaikaista oikean postin lähettelyä?
Löysin muuten aiheeseen liittyvän blogin tuossa jokin aika sitten, jos aihe kiinnostaa, kannattaa käydä kurkkaamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti