Opiskelijan perunamunakas

Olette varmaan usein tulleet miettineeksi, mitä tekisitte, kun jääkapista löytyy kaksi perunaa ja kaksi kananmunaa. Enää teidän ei tarvitse asiaa pohtia, sillä kerron teille, miten näistä aineksista voi valmistaa herkullisen opiskelijabudjettiin sopivan illallisen tai vaikka aamiaisen. (Avainsanat: halpa, herkullinen ja monipuolinen)


Ensimmäisenä pese perunat (ja halutessasi kuori), jonka jälkeen viipaloi perunat (raakana tai keitettynä, ei väliä). Muista varoa tässä hommassa kynsiäsi, sormilla ei niin väliä. Jos siis päätät paloitella sormesikin, jälki saattaa näyttää tältä:


Seuraavaksi ota esille paistinpannu ja lisää pannulle tilkka öljyä ja perunat. Paista kunnes perunat ovat kypsähköjä.


Sitten otetaan kananmunat, rikotaan ne ja kaadetaan pannulle. Tässä vaiheessa yleensä lisään mausteetkin. Maustaa voi oman makunsa ja maustevarastonsa mukaan.


Paista munakas molemmilta puolilta, jonka jälkeen tarjoile se vaikka salaatin kanssa.

Herkullisia ruokahetkiä!

Paniikkipostaus

Tänään se alkaa, nimittäin urani yliopistossa. Saa tosin nähdä kuinka pian kyseinen ura on ja kuinka menestyksekäs. Kuitenkin luovutan heti ensimmäisen päivän jälkeen ja elän lopun elämäni tekemätttä mitään. Nyt ei ole mahdollisuutta pitempään postaukseen valmistautumisen eikä erään blogivamman takia.

Sukkahousuostoksilla

Eilisestä voisin sanoa sen, että lähdin katsomaan kalentereja ja ostamaan sukkahousut. Lopputuloksena oli ostetut sukkahousut, mutta kalenteria en ostanut, muita ostoksia sitäkin enemmän.

Ensinnäkin Lindexin musta korkeavyötäröinen hame 34,95€. Vihdoinkin hamemetsästyksini tuotti tulosta ja löysin itselleni hameen, jossa on mukava olla ja sen lisäksi se on yksinkertainen ja tuota on helppo yhdistellä monella eri tavalla.


Tämä menoerä tuli vähän yllättäen, sillä katselin vain harmaita neuleita H&M:ssä, kun löysin tuollaisen perusneuleen ja kokeilin sitä ja päätin sitten ostaa. Tuo toinen (olisikohan joku rusehtavan beige?) oli sitten hetken mielijohde, saattoi tosin johtua siitä, että tuosta mallista päälleni sopi koko XS enkä muista pitkiin aikoihin ostaneeni XS:n paitaa. Ei näitä kyllä hinnallakaan ollut pilattu, nimittäin hintaa oli 9,90€/kpl. Kuitenkin minun tuurillani löydän ensimmäisen pesun jälkeen jostain lapun, jossa on merkintä "kutistuu pesussa 74%" ja XS osoittautuukin ihan liian pieneksi.


Seuraavasta sijoituksesta syytän vain ja ainoastaan MouMouta ja hänen sateenvarjoaan. Eihän tuota örrimörriäistä voi vastustaa, joten poikkesin Seppälään katsomaan mitä kaikkea sieltä tuolla kuviolla löytyy. Mukaan sitten lähtivät yökkärihousut (14,95€) sekä sukat (7,95€/3 paria). Olisin vielä halunnut jonkun topin jossa tuo mörriäinen olisi ollut, mutten löytänyt sellaista. Jos joku on nähnyt tuollaisen topissa, niin hihkaiskaa.


Ärsyttää, kun en ole vieläkään löytänyt mitään itselleni sopivaa kalenteria. Haluaisin vain sellaisen, jossa olisi joka päivälle oma sivu, kalenterin koko olisi A5 tai sitä hiukan pienempi ja hintaa olisi alle 10€. Yhden olen löytänyt, mutta sen kansi ei miellytä niin paljoa, että haluaisin maksaa siitä 13€. Ehkä täytyy askarrella koko kalenteri itse, mutta siinäkin on hirveä homma. Jotain pitäisi kuitenkin nopeasti kehittää, kun tämä nykyinen "17 päivä oli jotain" -kalenterini omassa päässäni ei oikein toimi.

Tänään olen sitten koettanut rentoutua ja viettää viimeistä lomapäivääni. Huomenna alkaa sitten opiskelut yliopistossa, onneksi kyseessä on vasta tutustumisviikko, mutta kuitenkin. Merkillisintä on, etten ole stressanut tuota huomista vielä ollenkaan, vaikka koko yliopistomaailma on melko vieras minulle, eikä siellä ole ketään tuttuja.

Huomenna aamulla saatan olla toista mieltä, sillä en ole vielä valinnut vaatteita enkä pakannut laukkua, kuten ajattelin eilen, että tänään sen tekisin.Tänään kuitenkin päätin jättää sen huomiselle ja päästää luovuuteni valloilleen. Yritän huomenna saada kuvaa siitä, mitä lopulta päälleni päätyi ja kirjoitella ehkä muitakin kuulumisia ja fiiliksiä yliopistosta.

PS. Nuo kuvat kääntyivät tuota yhtä lukuunottamatta taas noin ihmeellisesti, mitä teen? Yritän korjata nuo kuvat myöhemmin tai sitten otan kokonaan uudet, mutta sitä en kerkeä nyt tekemään.

Hiusasiaa

Nyt vihdoin sain aikaiseksi postauksen hiuksistani, joka on ollut pitkään to do -listalla. Ensiksi voisin kertoa, millaiset hiukset minulla tällä hetkellä on.

Hikuseni ovat suunilleen lapaluiden puoleen väliin pitkät, vaaleat ja melko suorat, ei kuitenkaan niin suorat, etteikö suoristusraudalle silti riittäisi töitä. Otsahiukset ovat tällä hetkellä vähän ylikasvaneet vino-otsiksesta, mutta asialle pitäisi piakkoin tehdä jotain, kuten kohta tulette lukemaan.

Pitkäntähtäimen suunnitelmana olisi kasvattaa hiukset pitkiksi, ehkä noin vyötärömittaisiksi. Hiuksia olen kasvattanut pitkiksi nyt jo reilun vuoden. Silloin kampaaja leikkasi vahingossa lyhyemmäksi kuin oli tarkoitus ja silloin päätin kasvattaa hiukseni pitkiksi. Onko teillä jotain (halpoja) poppakonsteja hiusten kasvun nopeuttamiseen?

Samalla kun odotan hiusteni kasvua, pitäisi tehdä päätös tuosta otsahiusten kohtalosta. Vaihtoehtoja olen tällä hetkellä miettinyt kahta. Ensimmäinen vaihtoehto olisi koko otsatukka, mutta sivuilta olisi pitempi ja toinen vaihtoehto olisi sivuotsis. Kunpaa itse suositte? (Tiedän, että vähän hankala valita, kun ette ole nähneet naamakuvaani, mutta otetaan tämä nyt tällaisena galluppina yleisemmällä tasolla.)

Näillä tuotteilla olisi sitten tarkoitus pitää nuo hiukset jonkinlaisessa järjestyksessä (tai ainakin yritys on kova):



Shampoot:
-XZ:n suklaa&vanilja
-XZ:n Xylitol

Hoitoaineet:
-XZ:n Suklaa&vanilija
-XZ:n tehohoito
-Cutrinin phase hoitoaine
-XZ:n hiuksiinjätettävä hoitoaine (tämä muuten oikeasti poistaa sähköisyyttä tehokkaasti!)

Muotoilu:
-Elnett -lakka
-Osis -lakka
-Osis -muotovaahto
-Lämpösuoja
(kuvasta puuttuu XZ:n muotoilusuihke)

Yleisesti voisi todeta, että kytän paljon XZ:n tuotteita, jotka olen kokenut hyviksi ja halvoiksi. Seuraavaksi voisin kokeilla jotain uutta lakkaa, kunhan tuo Elnett loppuu, sillä olen käyttänyt sitä jo niin kauan ja ihan hyvin on toiminut, ainoastaan se huono puoli, etten välitä kauheasti siitä sen tuoksusta. Mikä on teidän suosikkilakkanne?

Apuvälineitä:

-Babylissin Wet 'n dry suoristusrauta
-Hiustenkuivaaja

Televisioton elämäni

Jos nykyään ei muutenkaan tee mieli nousta aamuisin sängystä, niin ei tänäkään aamuna. Normaalisti heräämiseen ei ole houkuttanut pilvinen sää, mutta tieto Serranoista, joiden avulla päivä lähtee hyvin käyntiin, auttaa pehmentämään laskua unesta todellisuuteen. Tänä aamuna ei sitten tullut Serranoja.

Minun kämpästäni ei löydy sellaista nykyajan hienoutta kuin näköradio, jota monet kaverini kummastelevat ja ihmettelevät, missä televisioni on, kun tulevat luokseni kylään. Minulla on kuitenkin pätevä syy siihen: en nimittäin tarvitse sitä mihinkään. Pärjään hyvin ilmankin, siihen menee tuhottomasti rahaa (tv+digiboksi(+dvd-soitin)+tv-lupa) eikä minulla ole lapsiakaan, jotka tarvitsisivat lapsenvahtia.

Silloin kun vielä asuin kotona ja oli mahdollisuus television katsomiseen, sitä tuli myös katsottua tai ainakin pidettyä sitä auki taustalla. Useamman kerran viikossa katsoin televisiota kuudesta yhteentoista ja ohessa söin ja tein läksyjä. Tälle taustalla on jo melkein terveellistä elää ilman televisiota.Täysin vieroittumaan en televisiosta kuitenkaan ole päässyt ja siitä on pitänyt huolen toimiva nettiyhteys ja netti-tv. Netti-tv:n avulla pääsin lievittämään Serranoeroahdistustani löytämilläni viimeisen tuotantokauden jaksoilla. Ainoa ongelma on luonnollisesti se, ettei tekstityksiä ole, mutta sen verran ymmärtää, että pysyy hyvin kärryillä. Netti-tv:n hyvänä puolena on vielä se, että voi katsoa ohjelmat silloin kun itselle parhaiten sopii.

Serranot eivät ole ainoa sarja, joita olen seurannut ja seuraan taas 20.9. alkaen, kun sarjan viikonloppu-uusinnat alkavat. Tässä kaksi, joita ajattelin vielä syksyllä seurata:

Tuhkimotarina: Tämä ohjelma on niin turhanpäiväistä hömppää, että sitä on melkein pakko katsoa. Monesti sarjasta löytyy paljon hauskoja kohtia, joille ei välttämättä kuuluisi nauraa, mutten vain pysty hillitsemään itseäni joka kerta kun Olimpia raivoaa.

Kelmien kerho: Tämä on loistava sarja! Tätä katsoessa saa monesti yllättyä lopussa eli ei ole turhan ennalta-arvattava.

Muitakin sarjoja on, mutta loppuivat/loppuvat nyt kesän jälkeen. Näitä jo menneitä sarjoja on esim. Hotel Babylon, Project Runway, Suuri löytöretki, Hovimäki...

Toivottavasti syksy toisi jonkin kivan uuden sarjan netti-tv:n tarjontaan!

Elämän aakkoset

Muutamassa blogissa olen törmännyt "elämän aakkosiin" ja minut valtasi suuri halu tehdä omat aakkoset, joten brutaalisti ryöstin tämän itselleni. Sain jokaiseen kirjaimeen aikaiseksi jotakin, joihinkin olisi keksinyt vielä vaikka mitä ja joihinkin ei meinannut keksiä yhtään mitään. Tässä kuitenkin omat aakkoseni:

A - Aurinko

B - Blogit

C - C-vitamiini

D - D-duuri

E - Espanja

F - Fakta

G - Google

H - Hymy

I - Ilo

J - Jääkiekko

K - Koti

L - Liikkuminen

M - Matkustelu

N - Nauru

O - Onni

P - Piano

Q - Queen

R - Romantiikka

S - Sauna

T - Tee

U - Unelmat

V - Villasukat

W - Waltari

X - X-kromosomi

Y - Yliopisto

Z - Z, Z, Z, z

Å - Åbo

Ä - Äly

Ö - Öinen kävely

Sadonkorjuuta odotellessa

Sain Minttumaarini tuossa viikonloppuna valmiiksi ja tänään hankin käsiini vihdoinkin nuppineuloja ja pingotin tuo huivin. Saa nähdä, mitä siitä tulee, ensimmäinen pingotukseni nähkääs. Tarkoituksenani oli pingottaa myös Sagittaria, mutta sille kävi vähän köpelösti ja se lähti purkaantumaan. Toivottavasti saan sen vielä pelastettua, ettei tarvitse koko huivia uusiksi tehdä.


Nyt ajattelin pitää reilun viikon taukoa käsitöissä ja kerätä voimia ja valmistautua henkisesti Sukkasatoa varten. Tavoitteenani on saada edes yhdet sukat tehtyä. Tuota Nallea jäi sen verran yli, että siitä voisin väsätä ainakin yhdet sukat, mahdollisesti jopa kahdet. Mallia en ole vielä päättänyt, mutta kyllä tässä vielä kerkeää.

Paljon melua tyhjästä

Eilen pikasairastin vielä ennen opiskelujen alkua. Aamulla oli kuumetta melkein 40 astetta ja tänä aamuna kuumetta ei ollut enää ollenkaan. Se kuitenkin siitä.

Tänään ovat aivoni raksuttaneet niin kovin, ettei auta muuta kuin toivoa, etteivät naapurit ole häiriintyneet liiasta melusta. Syy siihen, miksi olen rääkännyt sitä yhtä ainokaista aivosoluani, löytyy tästä:


Eli siis Rubikin kuutio, johon törmäsin viimeistä muuttolaatikkoa tyhjentäessäni. Reilu vuosi sitten väänsin tuota kuutiota varmaan kolme kuukautta, kunnes oivalsin, miten sen saa ratkaistua ja voi sitä riemua, kun pitelin valmista kuutiota kädessäni.

Löydökseni myötä ryhdyin pohtimaan miten se taas ratkesikaan ja tuokio kuution kanssa toikin jo tulosta ja palkintona edessäni komeili valmis kuutio.


Maanantain kynsilakkaostos on Maybellinen Colorama kynsilakka värinä Caramel. Mukavaa vaihtelua ranskikseen ja peruspunaisiin. Ihan huippulakka tämä ei koostumuksensa takia kuitenkaan ole. Tämä lakka oli nimittäin paljon löysemmän oloista kuin aikaisemmin käyttämäni Coloramat. Toisaalta lakka oli helppo levittää, kuivuu suht nopeasti ja hintaa vain reilut kolme euroa, joten luultavasti ostan Coloramoja edelleen, kun kaipaan jotain uutta sävyä, enkä niinkään "laadukkuutta". Toisaalta siihen, miksi tämä poikkeaa aikaisemmista kokemuksistani Coloramasta, saattaa vaikuttaa se, että tämän jokin 2 in 1 -juttu.


PS. Ihastun päivä päivältä enemmän tuohon uusimpaan laukkuuni. Se on vain niin
käytännöllinen ja ihana!

Postin tuomaa

Viime aikoina postin (lue: mainosten ja laskujen) mukana on tullut muutama mukava yllätys. Tässä niistä kolme.

Ensimmäisenä Mitun arvonnassa voittamani palkinto. Palkintoon kuului huulikiilto, tummaa suklaata sekä söpöt korvikset. Mukana paketissa oli myös ihana kortti. Iso kiitos Mitulle!


Sain vihdoinkin Josessonsin kuvaston ja siellä oli muutama tuote, joiden tilaamista voisi harkita. Vielä Elloksen kuvastoa odotellessa...


En tiedä voiko tästä käyttää sanaa iloinen yllätys, mutta yllätys ainakin. Saan nimittäin kuukauden Seiskat ilmaiseksi kotiin. Onhan siitä tietysti aina kiva selata juoruja, mutten tuosta lehdestä kyllä maksaisi.

Kahdeksan euron tilaihme

Sain tänään kokea huikean yllätyksen. Kuten aikaisemmin mainitsin, ihastuin erääseen laukkuun, jote en kuitenkaan torstaina vielä ostanut. Hintaa laukulla oli tuolloin 22€. Nyt hintaa oli enää 16,50€, joten olin ihan haltioissani 5,50€:n hinnanlaskusta.

Eikä siinä vielä kaikki. Kassalla olin varautunut maksamaan laukusta sen 16,5€, mutta kävikin ilmi, että alennustuotteista sai vielä -50%, joten laukun lopulliseksi hinnaksi muodostui 8,25€. Siinä vaiheessa hymyni levisi korviin ja olen harvinaisen tyytyväinen tähän ostokseeni.

Laukku näyttää paljon pienemmältä, mitä se todellisuudessa on, oikea tilaihme siis, kuten naisen käsilaukku yleensäkin. Tämä ihanuus pääsee varmasti mukaani moneen paikkaan, juuri sen takia, että sinne mahtuu paljon tavaraa.

Sentinvenyttäjän ABC

Eilisen tuhlailun vastapainoksi tänään tällaista.

Voisin aloittaa toteamalla yhden perusfaktan itsestäni. Olen pihi, saita, itara ja kitsas. Olen myös säästeliäs sekä sentinvenyttäjä. Tässäpä siis minun lyhyt sentinvenyttäjän ABC.

Kuten varmasti kaikki tietävät, Suomessa ei ole käytössä yhden ja kahden sentin kolikoita, joten ostosten loppusummaa pyöristetään joko ylös tai alas. Tästä johtuen päätän ostosten loppusumman nähdessäni maksanko kortilla vai käteisellä. Jos summa pyöristyy käteisellä ylöspäin, käytän korttia ja jos käteisellä alaspäin, niin pidän korttini visusti lompakossa.

Kaupoissa on paljon tarjouksia ja useamman kaupan kiertäessään saa kerättyä useammat tarjoukset. Myös kauppojen hintoja kannattaa muutenkin vertailla. Kuvitelkaa, että jukurtin hinta voi vaihdella jopa 50 senttiä kaupasta riippuen. Halvemman jukurtin kaupassa taas kananmunat maksavat 30 senttiä enemmän. Käytän siis aktiivisesti kahta kauppaa.

Monilla kaupoilla on omat merkkinsä, jotka ovat muita (joskus) muita tuotteita halvempia. Näitä merkkejä ovat esim. Pirkka ja Rainbow. Ja toisinaan näiden halvempien merkkien tuotteet ovat jopa parempia tai saman valmistajan kuin kalliimmat tuotteet.

Tuotteiden hintoja verratessa ei kannata tuijottaa pelkästään sitä hintalapun isolla painettua hintaa vaan tarkkaile kilohintaa. Joskus suurempi paketti saattaa olla kilohinnaltaan korkeampi kuin pienempi paketti, vaikka toisin luulisi.

Älä osta erillisiä muovipusseja ostosten kotiinkuljetusta varten. Esim. vaatekaupoista saatavat paperipussit ovat hyviä ja kestäviä kauppakasseja. Roskapusseina voi käyttää hyvin niitä pusseja, joihin laitetaan hedelmät ja vihannekset. Tulee roskatkin vietyä useasti ulos.

Kun tekee itse mahdollisimman paljon ruokaa, pääsee yleensä halvemmalla. Tulee huomattavasti halvemmaksi esim. leipoa itse sämpylänsä kuin ostaa valmiit kaupasta.

Nyt voin sitten hyvillä mielin lähteä taas huomenna tuhlaamaan.

Syysostoksia

Tänään kävin tuhlaamassa.

Pitemmittä puheitta käydään suoraan asiaan ja uusiin tulokkaisiin.

Tämän valkoisen neuleen ostin Vero Modasta vajaan 13€:n hintaan. Tällä hetkellä olen todella ihastunut tuohon. Se on niin ihanan pehmeä!


Harmaa neuletakki on peräisin H&M:ltä vajaan 15€:n hintaan.


Sitten vuorossa kauan etsitty ja kaivattu laukku, 39€:n hintaan.


Suorastaan ironista koko shoppailureissussa oli se, että mitä enemmän osti, sitä pidemmäksi osta nämä -lista muuttui. Samaisessa kaupassa, josta ostin tuon laukun oli yksi toinenkin ihana laukku 22€:n hintaan ja olen vahvasti sitä mieltä, että käyn huomenna ostamassa sen. Koska naisella on liikaa laukkuja?

Haluaisin myös paksun mustan vyön, mutta miksei mistään löydy sellaista? Jos olette sellaiseen törmännyt jossain, niin vinkatkaa toki. Myös jokin hame olisi etsinnässä, mutten vain löydä sellaista. Yhden ihan kivan löysin, mutta siitä ei ollut sopivaa kokoa.

Pitäisi myös ostaa ainakin hiuslakka ja harkinnassa olisi H&M:n kynsilakka. En ole koskaan kyseistä kynsilakkaa kokeilut, joten haluaisinkin tietää kokemuksia niiltä, jotka sitä ovat kokeilleet. Pysyykö tuote muutaman päivän kynsissä? Levittyykö helposti ja tasaisesti?

Bisquitsilla on käynnissä miniarvonta!

Syysmasennus

Tänään pessimistinen asenteeni on päässyt valloilleen useampaan otteeseen. Aamulla ei yhtään huvittanut nousta, kun taivas oli pilvinen ja enteili sadetta ja tiedin, että tänään olisi vuorossa shoppailureissu.

Shoppailureissulta en tosin palannut monien kassien kanssa vaan tyhjin käsin. Kävin taas ihailemassa laukkuani, mutten vieläkään raaskinut ostaa sitä. On se kuitenkin 39€. Löysin myös pari neuletta ja muutaman ihan ok:n hameen, mutten ostanut yhtäkään. Ehkä sitten huomenna käyn oikeasti ostamassa löydökseni.

Fiiliksiä ei yhtään nostanut postiluukusta tullut 750€ ikkunaremppalasku. Miksi taloyhtiön täytyy vaihtaa ikkunat, kun vanhatkin olivat riittävän hyvät?

Syysmasisteluun lääkkeeksi sopii tietenkin pitkä lenkki, jonka jälkeen päädyin leipomaan. Tällaista sieltä uunista sain vetää ulos:



Fiilisten parantamiseksi voi myös osallistua Calinin arvontaan!

Mamma Mia!

Eilen tein jotain, mitä en ole pitkään aikaan tehnyt. Kävin nimittäin elokuvissa. Parin kaverin kanssa päätimme vähän ennen elokuvan alkua, että mennään katsomaan Mamma Mia! joku päivä ja sitten tutkittiin aikatauluja ja todettiin, että pian lähtee yksi näytös, joten äkkiä leffateatterille ja leffaan.

Hetkeäkään en ole katunut päätöstä mennä katsomaan kyseistä leffaa. Leffa oli hyväntuulinen ja rento ja hymyilin varmaan koko leffan ajan, tai ainakin sen ajan, kun en nauranut tai laulanut mukana. Suosittelen leffaa kaikille, jotka vähänkin pitävät ABBA:n biiseistä.

Loppu ilta ja yö menikin siinä, kun olin hyväntuulinen ja kaverin kanssa kuunneltiin ja laulettiin ABBAa aina puoleenyöhön saakka ja vähän ylikin. Silloin päätimme lähteä ulos kävelylle. Kyllä kadut ovat sitten autioita sunnuntaiöisin! Ilma oli tosi mukava, ei satanut eikä tuullut.

Aamulla sitten kiertelimme kauppoja kaverini kanssa ja löysin yhden potentiaalisen laukkuehdokkaan. Menen sitten keskiviikkona shoppailemaan ja jos se laukku vielä silloin miellyttää eikä parempaa ole ilmaantunut, on tuo laukku minun.

Ondées -blogin Roosa yllätti minut iloisesti antamalla minulle tämän tunnustuksen:

1. Only 5 people are allowed to receive this award.
2. Four dedicated followers of your blog.
3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.
4. You must link back to whoever gave you the award.

1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2. …joista neljä seuraa blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri puolella maailmaa.
4. Linkitä siihen blogiin, josta sait tämän tunnustuksen.

Säännöistä huolimatta en laita tätä nyt eteenpäin, mutta iso kiitos Roosalle!

Valmiit Kertut ja uusia huiveja

Viime päivinä en ole jostain syystä saanut aikaiseksi postauksia, vaikka asiaakin olisi ollut. Eli ensimmäisenä, sain kolmannet Kerttuni valmiiksi olisikohan ollut torstaita. Tässä vähän kuvamateriaalia.


Ei voi muuta sanoa kuin että noita Kerttuja on todella kiva neuloa! Nämä yksilöt on tehty vaalean sinisestä 7 veljeksestä ja tuo ensimmäinen kuva on vain sitä varten, että siinä erottuu parhaiten oikea väri. Puikkoina normaalit 3½ sukkapuikot.

Perjantaina ostin kolme kerää Rose Mohairia harmaana ja aloitin kolmiohuivia, joka perjantain Serranojen jälkeen näytti tältä:



Lauantaina sain päähäni aloittaa Minttumaaria, joten kipaisin langat kaupasta ja aloitin työn. Lankana ruskea Nalle ja puikot ovat 4½.

Tunnollinen ja ahkera yliopisto-opiskelija

Olen käynyt kouluja 12 vuotta, joten olen tottunut opiskelemaan. Viimeiset kuusi kuukautta ovatkin olleet erikoiset, kun en ole käynyt päivittäin koululla. Pian siihen tulee kuitenkin muutos ja odotan sitä jo innolla, ihan vain siksi, että saan elämääni jotain säännöllistä ja järkevää.

Nyt kun aloitan opiskelut ihan uudessa oppilaitoksessa minulla on mahdollisuus aloittaa tyhjältä pöydältä, pöytälaatikoissa tosin kaikki vanhat tiedot. Nyt voinkin esitellä teille uuden kirjoituspöytäni, jonka sain vihdoin hankittua.


Kuten voitte huomata, vanhoissa tiedoissani on selvästikin laatikon mentävä aukko. Pirulliset ruuvit eivät suostuneet yhteistyöhön, joten täytyy odottaa pari päivää uutta ruuvia. Olen kuitenkin harvinaisen tyytyväinen tähän ostokseeni. Väri on hyvä, pöytä on tukeva ja se on jopa helposti siirrettävissä.

Minun osani kokoamisprojektissa oli niin tärkeä, että ilman minua tätä pöytää ei varmaan koskaan oltaisi saatu paketista ulos. Minun vastuulleni nimittäin kuului liimaus sekä pikkutilpehöörien lajittelu. Ja tietenkin pöytäpintojen pyyhkiminen, kun tämä pöytä saatiin lopulta kokoon.

Seuraava projekti olisikin sitten täyttää nuo laatikot ja tuo kaappi.

Kuitenkin siinä sitten lopulta käy niin, että pöydän ääressä jaksan ehkä viikon tehdä jotain opiskeluihin liittyvää, kunnes siirrän toimistoni takaisin sohvannurkkaan. Kumpi houkuttelee enemmän?


Opiskelu, kuten kaikki muukin on loppujen lopuksi välineurheilua. Nyt kun välineet ovat kunnossa, voin keskittyä täysillä opiskeluun huomioiden seuraavat kolme kohtaa:

1. Opiskelen ahkerasti. Kaikki oleellinen kiteytetty lyhyeen.

2. Nuku tarpeeksi. Pyrin nukkumaan sen kahdeksan tuntia yössä.

3. Liiku säännöllisesti. Voisi oikein suunnitella kunto-ohjelman ja sitä sitten noudatella.

Ensimmäisen viikon jälkeen en kuitenkaan jaksa keskittyä pätkääkään opiskeluihin ja siirryn taas siihen malliin, jota käytin lukiossa: kävin tunneilla ja tein vain kaiken välttämättömimmän.

Parin kuukauden päästä varmaan luovutan koko touhun ja "opiskelen" vain siksi, että saisin vähän rahaa, jotta saisin ruokaa syödäkseni.

Toisinaan sitä vain jaksaa uskoa itseensä.

Uudet juttutoverit

Ihmiset koristavat kotejaan viihtyisämmiksi mitä eriskummallisimmilla esineillä. Kaikkien taulujen, seinävaatteiden ja patsaiden seassa saattaa joskus pilkahtaa vähän vihreää, nimittäin jokin huonekasvi.

Kaikki tietävät, että kasvi tarvitsee valoa, lämpöä ja ravinteita kasvaakseen. Kasvia tulisi muistaa hoitaa, ainakin kastella silloin tällöin. Minulta nämä arvokkaat luontokappaleet saavat muutakin kuin pelkkää väliinpitämätöntä kastelua kerran kahdessa viikossa. Minulta kasvi saa ennen kaikkea rakkautta ja huolenpitoa.

Minä hoidan niitä. Tarjoan riittävästi ravinteita, mutten anna kasvin hukkua veteen. Pyyhin niistä pölyjä ja kastelen. Ja mikä tärkeintä, vietän niiden kanssa aikaa. Puhun niille mukavia, kerron päiväni tapahtumista ja kyselen kasvien vointia. Kommunikointi on tärkeä osa kahden luontokappaleen suhdetta.

Minulla on aina ollut tarve hoivata jotakin. Haluaisin kovasti ottaa lemmikin, mutten nyt tässä elämäntilanteessa viitsi ottaa. Hoivavietistäni saavat siis kärsiä nämä viattomat kasvit. En sentään ole vielä nimennyt niitä, mutta jos mielessäsi on jokin sopiva nimi kasville, jaa se toki kanssani.

Saanko esitellä uudet ystäväni, limoviikuna ja kumipuu!


Ystäväni tarvitsivat luonnollisesti uudet ruukut, joten hommiin vaan:



Ja tässä he nyt komeilevat uusissa ruukuissaan:

Limoviikuna


Kumipuu


(Nämä kaksi ihanuutta ovat ne, joihin aikaisemmin viikolla viittasin.)

Kaappien kätköistä

Voitte vain arvata, miten eilisen shoppailureissuni kanssa kävi. Kotiin ei tarvinnut tulla yhdenkään uuden vaatekappaleen kanssa. Lähtiessäni jo tiedostin sen, että on pakko löytää syysvaatteita tai muuten palelen koko syksyn ja sekös vasta ahdistaa, kun tietää, että on pakko löytää jotain.

Vielä enemmän ahdistuin siitä, että kaikki vaatekaupat olivat ihan täynnä ihmisiä. Vähitellen olin jo pakokauhun partaalla, kunnes päätin siirtää vaateshoppauksen ensi viikkoon, jolloin koulut ovat jo alkaneet ja ihmiset toivottavasti lopettaneet lomansa. Ei kaupan tyhjä tarvitse olla, mutta en jaksa sitäkään, että sovitusjonossa saa seistä puoli tuntia.

Kauhuissani pakenin erääseen toiseen kauppaan ja toisten asioiden pariin, joista kerron myöhemmin lisää. Sen verran voisin kuitenkin paljastaa, ettei näitä voi muuta kuin rakastaa.

Tänään on taas vaihteeksi viileämpi ilma, joten aamulla pieni epätoivon pilkahdus yritti taas päästä valloilleen syyspukeutumisen tiimoilta. Ei siis auttanut muu kuin avata tuon vaatesäilytystilan ovi ja katsoa, löytyisikö sieltä edes vähän jotain syksyyn sopivaa päällepantavaa.


Musta villatakki on Onlyn, ostettu joskus Hulluilta päiviltä. Ostettuani tuon käytin sitä paljonkin, jonka jälkeen kyllästyin ja se jäi kaappiin, kunnes nyt löysin sen uudelleen ja otan varmasti käyttöön. Ihanan lämmin ja kiva kuvio!

Ruskea neule on Mangon alennusmyynnistä ostettu viime kesänä ja en voi muuta kuin rakastaa tuota paitaa. Sitä olen käyttänyt ympäri vuoden, joten miksei se siis kelpaisi syksyynkin.

Oranssin peruspitkähihaisen ostin tuon ruskean neuleen kanssa samaan aikaan Mangosta. Tämä on toinen omistamistani peruspitkähihaisista, joten tämä pääsee varmasti käyttöön ainakin lähiaikoina.

Ruskean poolon ostin H&M:ltä luultavasti syksyllä 2006. Olen käyttänyt sitä ajoittain, lähinnä talvisin. Tälle voisi kehitellä uutta elämää syysvaatteena.

Viime viikolla järjestäessäni vaatekaappiani löysin taas nämä mustat Zaran housut, jotka ostin viime talvena, enkä ole niitä kertaakaan käyttänyt. Käyttämättömyyden syy on se, että ne pitäisi lyhentää ennen käyttöä ja voitte vain arvata, olenko saanut sitä aikaiseksi. Viime viikolla sovitettuani niitä muistin, miksi ne alunperin ostin. Ne nimittäin istuvat tosi hyvin jalkaan. Ainoa vika on tosiaan liian pitkät lahkeet.

Ja bonuksena kaikkein tärkeimmät eli villasukkia. Ja näitä tulee varmasti tehtyä ainakin vielä yhdet syksyksi/talveksi.

Haaveissa syysvaateikas vaatekaappi

Viimeisen parin päivän aikana vallinnut pilvinen, viileä ja tuulinen ilma on saanut minutkin vähitellen hyväksymään sen tosiasian, että syksy on ihan oikeasti tulossa. Tänään ajattelin lähteä kiertelemään vähän kauppoja ja katselemaan, josko sieltä kaupan hyllyiltä löytyisi jotain sopivaa minun vaatekaappini hyllyjen täytteeksi.

Ennen kuin lähden kiertelemään kauppoja, yritän kuitenkin listata asioita, joita syksyä varten tarvitsen, ettei tule tehtyä niin paljoa heräteostoksia, joita ei sitten oikeasti edes tarvitse ja sitten syödään koko vuosi pelkää makaronia ilman tonnikalaa.

Ensinnäkin haluaisin jonkun pitkän neuletakin, joka olisi mukava laittaa päälle viileinä syysaamuina. Neule saisi olla väriltään ehkä harmaa tai ruskea. Mustaa en välttämättä tarvitse.

Syksyllä tärkeässä roolissa ovat myös pitkähihaiset paidat, joita tällä hetkellä omistan erittäin vähän, joten ihan peruspitkähihaisia useissa väreissä löytyy ostoslistaltani. Myös perustoppeja tarvitsee aina.

Nyt kun pitäisi taas aloittaa opiskeluja niin mikään ei ole yhtä mieluisa kannustin opiskelulle kuin uusi laukku. Olisin valmis ostamaan jonkin kivan ja sopivan kokoisen laukun, jos löydän. Mitään kiirettä sillä ei toistaiseksi kuitenkaan vielä ole, sillä laukkuja löytyy kaapista jo valmiiksi.

Syksyisin kaipaan huivia, jota sitten voi pitää vielä talvella ja alkukeväästä. Tällä hetkellä haluaisin eniten jotain ruutuhuivia. Jos sellainen löytyisi, niin ostaisin. Tämä on kuitenkin samanlainen kohta kuin tuo laukku, että kaulahuiveja kyllä löytyy jo valmiiksikin kotoa, ettei tällä mitään kiirettä.

Seuraava onkin vähän akuutimpi puute, tarvitsen nimittäin hameen. Haluaisin jonkin sellaisen, joka on mukava päällä ja on helposti yhdisteltävissä erilaisii yläosiin. Kaipaisin siis täydellistä hametta. Uskooko kukaan, että oikeasti löytäisin tällaisen? No, jos en löydä, niin kelpaa minulle aina täydelliset, hyvin istuvat housut.

Jos sattuisin löytämään jonkin kivan yöpaidan, voisin ostaa. Myös alusvaatteet ovat aina tarpeen.

Yleisestikin minun syysvaatevalikoimani on varsin olematon, joten eipä sillä kauheasti ole väliä, mitä ostan, tarpeeseen tulee kuitenkin. Huomenna sitten mahdollisesti näette, mitä ostin, sillä oletuksella, että ostan jotain.

1001 faktaa minusta

Blogissaan Roosa haastoi muutkin kertomaan yhdeksän faktaa itsestään. Päätin nyt sitten jakaa nämä muutamat asiat itsestäni teidän kanssa ja voin vakuuttaa, että olisitte selvinneet elämästänne ilman näitäkin tietoja.

1. Omistan samanlaisen tyynyliinan kuin Serranojen perheen Evan sängyssä on. Tässä samassa voinkin käyttää hyväkseni tilaisuuden kertoa, miten minua ärsyttää se, että koko sarjan aikana niitä Evan ja Teten lakanoita ei ole vaihdettu toisiin. Toivottavasti ne on edes pesty jossain välissä...

2. Boikotoin sateenvarjoja. Olen boikotoinut niitä jo useamman vuoden. Boikotointini perustelen sillä, että sateenvarjot ovat todella epäkäytännöllisiä. Sellaiset kokoonmenevät, joita voisi harkita kantavansa mukanaan ovat sen verran huonoa tekoa, etteivät kestä mitään ja sellaista isompaa ei kukaan jaksa kantaa mukanaan. Sitä paitsi, jos sataa, niin kuitenkin tuulee ja sateenvarjo on käyttökelvoton. Ja jos minulla olisi sateenvarjo joskus mukanani, niin silloin ei ainakaan sada. Omistan kuitenkin yhden sateenvarjon. Ensinnäkin säilytän sitä vain kaapissa, jotta voin sitten lainata sitä mahdolliselle vieraalle, joka ei halua kastua ja toisekseen se on kivan värinen.


3. Juttelen toisinaan kasveille. En tiedä onko sillä mitään tekemistä nopeamman kasvun kanssa, mutta aina kannattaa yrittää. Ajattelin hankkia uuden kasvin kuuntelemaan alkavia opiskelumurheita. En vain ole päättänyt, minkä kasvin haluaisin. Onnenbambua olen vähän ajatellut. Pitäisi joku päivä käydä kaupassa katselemassa.


4. Olen ollut katsojana Bumtsibumissa, jos joku vielä sellaista ohjelmaa muistaa. Kuvaukset osuivat jopa synttäreilleni ja reissu oli mukava kokemus hyvässä seurassa.

5. Olen aina pitänyt matematiikasta koulussa ja olen siinä pärjännytkin. Oli se vaan niin hienoa, kun kaiken epäonnen jälkeen neljännen luokan ensimmäisestä kokeesta, joka siis oli matikkaa, sai täyden kympin. Nyt yhdeksän vuotta myöhemmin aloitan opiskelut yliopistossa, pääaineenani matematiikka.


6. En ole koskaan telttaillut ulkona. Sisälle olen joskus teltan saanut isäni avustuksella pystytettyä ja siellä nukuttua osan yöstä (kuka nukkuisi makuupussissa olohuoneen lattialla, kun vaihtoehtoisesti voi mennä sänkyyn nukkumaan?). Monesti tulee aina puhuttua kaikkien kanssa, miten lähdetään sitten kesällä telttailemaan, mutta puheeksi se on jäänyt. Kuka lähtee kanssani telttailemaan?

7. Pidän vanhoista suomalaisista elokuvista. Juuri niistä mustavalkoisista, joissa esiintyy Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Nyt kesällä on tullut muutama hyvä Waltarin näytelmään perustuva leffa, joita en ollut ennen nähnyt. Tykkäsin!

8. En ole tilannut ikinä yhtään lehteä. Monesti on tehnyt mieli, mutta koskaan en ole saanut tilattua. Lähimpänä tilausta on ollut kotiin tullut Aku Ankka, jota luin.


9. Pidän meristä, järvistä, joista, lammista etc vain ja ainoastaan sillon, kun katselen niitä. En pidä veneilystä, enkä ole kertaakaan astunut veneeseemme, vaikka meillä on ollut vene jo useamman vuoden. Soutuveneeseen suostun tulemaan ainoastaan, jos soudetaan tarpeeksi lähellä rantaa ja luotan täysin soutajaan. Muuten en mihinkään veden päällä liikkuvaan laatikkoon astu, jos ei puhuta jostain Silja Linen kokoisista laivoista. Pidän tukevasta maanpinnasta, mutta lentämään (tietää yleensä ulkomaanmatkaa, jos täytyy lentäen lähteä liikkeelle) lähden vaikka heti.


(Otsikon 1001 on yhdeksän binäärilukuna esitettynä.)

Ranskalainen manikyyri

Minusta on tullut ehkä hivenen turhamainen, mutta nykyään saatan viettää päivässä yhteensä useammankin minuutin ihaillessani kynsiäni. Että sitten rakastan niitä. Tässä pieni opas perinteisen ranskalaisen manikyyrin tekoon.

Aloita puhdistamalla kyntesi vanhasta kynsilakasta ja viilaa kynnet kuntoon.


Levitä aluslakka ja anna sen kuivua kunnolla.


Seuraavana on vuorossa kynnen päähän tulevat valkoiset osat. Jotta päästä saisi tasaisen ja siistin, kannattaa apuna käyttää tarroja, joita saa melko halvalla kaupasta. Liimaa tarra kynteesi niin että kynnen oma valkoinen osa jää kokonaan näkyviin.


Kun tarra on kiinnitetty, lakkaa valkoisella lakalla kynnen pää ja ota tarra pois.


Lakkaa vielä lopuksi kynnet värittömällä päällyslakalla.


Ja näin meillä on valmis manikyyri! Sitten vain ihastelemaan omia kynsiään.


Tässä vielä esittelyssä käyttämäni välineet.


Sain tuon manikyyrisetin isovanhemmiltani. En ollut aikaisemmin tutustunut kyseisiin tuotteisiin, mutta yllätyin siitä, miten hyvin nuo lakat kestävät: viikon kynsissä oltuaan manikyyri oli edelleen siisti! Sen lisäksi setistä löytyy oikeastaan kaikki, mitä vain voi kuvitella tarvitsevansa ranskalaisen manikyyrin tekoon. On tarroja, viiloja, saksia, leikkureita jne.

Ainoa, mikä tuosta setistä puuttuu on kynsilakan poistoaine, mutta siihen tarkoitukseen löytyykin tuo Lumenen tuttu ja turvallinen asetoniton poistoaine.