Huihui kuinka tämä vuosi vierähtikin nopeasti ohi ja jos tätä menoa jatkuu, seuraava vilahtaa ohi vielä nopeammin. Tässä kuitenkin katsausta menneeseen vuoteen:
Parhaat palat 2008:
-Muutto omaan kotiin
-YO-juhlat ja ylioppilaaksi pääsy
-Opiskelupaikan saaminen
-Opiskelujen aloitus ja opiskelijaelämä
-Poikaystävä
Ikävimmän asiat vuodessa 2008:
Tähän kategoriaan en keksi muuta kuin sen, että sairastin kuluneena vuonna usein. Kai tästä voidaan päätellä, että kyseessä oli hyvä vuosi?
Odotuksia vuodelle 2009:
-Täytän 20 ja nähtäväksi jää, millainen ikäkriisi siitä seuraakaan.
-Pitkään haaveissa ollut kissa olisi suunnitelmissa ottaa tuossa keväämmällä hellään huomaani.
Blogiuudistuksia vuodelle 2009:
-Yritän kovasti saada päivitettyä vähintään kerran viikossa!
-Nickini muuttuu Timantista Tytöksi. (Kieltäydyn kasvamasta isoksi, vaikka ikää tuleekin se 20 täyteen)
keskiviikko 31. joulukuuta 2008
maanantai 29. joulukuuta 2008
Tyttö oli ollut kiltti
Viimeiset pari kuukautta ovat vain jotenkin kuluneet huomaamatta, kun koko ajan on ollut kiire tehdä jotain, hyvä että nukkua on kerennyt ja toisinaan sekin on jäänyt liian vähälle. 17.12. pääsin eroon koulujutuista ja sitten alkoi joulustressi: yhtään lahjaa ei ollut hankittuna, yhtään ideaa ei ollut enkä tiennyt missä vietän jouluni. Loppulta vietin jouluni useassa paikassa, mutta niin, että kerkesin kaikkialle. Nyt joulu on vihdoin ohi ja koulu jatkuu vasta 12.1., joten tähän jää vähän aikaa hengähtääkin, vaikka lomaakin olen kerennyt ahkerasti täyttämään.
Olisin kovasti halunnut laittaa kuvaa tämän joulun itsetehdyistä lahjoista, mutta tietysti paketoin ne ennen kuin älysin kuvata ne, joten kuvamateriaalia ei ole. Olin vain niin ylpeä, kun kerrankin keksin oman sukkamallin, ja siitä tuli jopa kivan näköinen! Idea oli kuitenkin tämä:
1. ja 2. kerros: *2o 2n*
3. ja 4. kerros: *2n 2o*
Näitä kerroksia 1-4 toistetaan muutamaan kertaan, esim. 10 kerrosta, jonka jälkeen vaihdetaan normaaliin 2o2n joustinneuleeseen, jolla tehdään loput varresta. Sitten normaali kantapää ja jalkaterässä toistetaan kerroksia 1-4 puikoilla 2 ja 3. Melko sekavan kuuloista, mutta ehkä joku tajusi.
Toinen lahja, jonka tein itse, oli hartiahuivi salomoninsolmuilla, samankaltainen jonka tein viime vuonna.
Jos sitten siirytään saamiini lahjoihin. Olin selvästi ollut tänä vuonna liian kilti, kun lahjoja tuli niinkin paljon. Kaikkia en aio kuvata, mutta tässä muutama:
Mikseivät nämä kuvat voi totella minua?
Joulun tarpeellisimmaksi lahjaksi osoittautui kalenteri vuodelle 2009. Tämä olikin ainoa lahja, jota olin toivonut ja pukki osasi sitten antaa minulle vielä noin soman kalenterin! Nyt käyttämäni kalenteri on auttamatta liian pieni, kun koko viikko on ängetty sille pienelle aukeamalle. Tässä kirjoitustilaa päivää kohden on kokonainen sivu!
Joulun suurin yllättäjä oli poikaystäväni antama Maailman ihanin tyttö -kirja, joka perustuu samannimiseen valokuvanäyttelyyn. Kirjan kuvat ovat kerrassaan upeita ja teksti kaunista ja koskettavaa, niin pitkälle kuin sitä olen kerennyt lukemaan.
Joulun suurin lahja (eikös se koko kuitenkin ole se ratkaiseva?) oli Fazerin iso suklaalevy, jonka jälkeen innokkaita vierailijoita tuntui löytyvän monta. Onneksi tässä ei ollut kaikki pukin tuoma suklaa, joten suklaata jäänee vielä ensi vuodellekin.
Mehupurkki havainnollistaa suklaalevyn kokoa.
Mikä oli sinun joulusi positiivisin yllättäjä?
Olisin kovasti halunnut laittaa kuvaa tämän joulun itsetehdyistä lahjoista, mutta tietysti paketoin ne ennen kuin älysin kuvata ne, joten kuvamateriaalia ei ole. Olin vain niin ylpeä, kun kerrankin keksin oman sukkamallin, ja siitä tuli jopa kivan näköinen! Idea oli kuitenkin tämä:
1. ja 2. kerros: *2o 2n*
3. ja 4. kerros: *2n 2o*
Näitä kerroksia 1-4 toistetaan muutamaan kertaan, esim. 10 kerrosta, jonka jälkeen vaihdetaan normaaliin 2o2n joustinneuleeseen, jolla tehdään loput varresta. Sitten normaali kantapää ja jalkaterässä toistetaan kerroksia 1-4 puikoilla 2 ja 3. Melko sekavan kuuloista, mutta ehkä joku tajusi.
Toinen lahja, jonka tein itse, oli hartiahuivi salomoninsolmuilla, samankaltainen jonka tein viime vuonna.
Jos sitten siirytään saamiini lahjoihin. Olin selvästi ollut tänä vuonna liian kilti, kun lahjoja tuli niinkin paljon. Kaikkia en aio kuvata, mutta tässä muutama:
Mikseivät nämä kuvat voi totella minua?Joulun tarpeellisimmaksi lahjaksi osoittautui kalenteri vuodelle 2009. Tämä olikin ainoa lahja, jota olin toivonut ja pukki osasi sitten antaa minulle vielä noin soman kalenterin! Nyt käyttämäni kalenteri on auttamatta liian pieni, kun koko viikko on ängetty sille pienelle aukeamalle. Tässä kirjoitustilaa päivää kohden on kokonainen sivu!
Joulun suurin yllättäjä oli poikaystäväni antama Maailman ihanin tyttö -kirja, joka perustuu samannimiseen valokuvanäyttelyyn. Kirjan kuvat ovat kerrassaan upeita ja teksti kaunista ja koskettavaa, niin pitkälle kuin sitä olen kerennyt lukemaan.
Joulun suurin lahja (eikös se koko kuitenkin ole se ratkaiseva?) oli Fazerin iso suklaalevy, jonka jälkeen innokkaita vierailijoita tuntui löytyvän monta. Onneksi tässä ei ollut kaikki pukin tuoma suklaa, joten suklaata jäänee vielä ensi vuodellekin.
Mehupurkki havainnollistaa suklaalevyn kokoa.Mikä oli sinun joulusi positiivisin yllättäjä?
lauantai 8. marraskuuta 2008
Tyttö eksyi muistelemaan menneitä
Tänään eksyin vanhaan blogiini selailemaan, millaisia juttuja kirjoitin vuosi sitten. Päätin julkaista erään tekstin uudestaan nostalgian nimeen. Teksti on alunperin julkaistu 17.10.2007 täällä.
Elämäni funktiona
Kolmetoista pitkän matematiikan kurssia takana, tämän jakson jälkeen viisitoista, alkaa pian vaikuttamaan elämääni ja ajatusmaailmaani. Tänään matematiikan tunnilla ajatukseni lähtivät harhailemaan opettajan selittäessä tuloperiaatetta ja sitä, miten hänellä esimerkiksi olisi neljä paitaa, kolme alaosaa sekä kahdet kengät ja tällöinhän hänellä olisi 24 eri asukokonaisuusvaihtoehtoa.
Mitä, jos elämäni olisi kuin funktio? Millainen olisi sen funktion kuvaaja? Kuinka monta nollakohtaa siinä olisi? Mikä olisi sen saavuttama suurin arvo, entä sen paikalliset minimit? Olisivatko paikalliset maksimit elämäni onnellisia onnistumisen hetkiä ja vielä enemmän minua kiinnostaa, kuinka paljon niitä on. Olisikohan elämäni funktion kuvajaa jokin yhtä yksinkertainen kuin tuttu x^2 vai jokin monimutkainen ja kinkkinen ratkaistava? Sisältääkö funktioni itseisarvoja vai onko se paloittainmääritelty?
Onkohan funktioni jatkuva? Ja tietysti minua kiinnostaa funktioni derivoituvuus ja integroituvuus. Olisihan se tietysti mukavaa, että elämäni olisi jatkuvaa, mutta entä jos funktiossani on epäjatkuvuuskohta. Missä kohdassa se silloin on? Mitä siinä mielenkiintoisessa ja tutkimisenarvoisessa kohdassa tapahtuu? Kuolenko hetkellisesti ja koen kaikkia rajatilakokemuksia vai mitä?
Mikäköhän on elämäni raja-arvo? Mitä kohti elämäni siis kulkee tai toisin sanoen, mitä pistettä funktioni lähestyy? Onko se jokin järkevän kuuloinen piste x-akselilta vai onko se jotain niinkin mystistä kuin ääretön. Tavallaan ääretön houkuttelisi funktioni raja-arvona. Ehkä elämäni jatkuu vielä kuoleman jälkeenkin. Ken tietää, vaikka elämäni funktion raja-arvo onkin jonkin epäoleellinen raja-arvo.
Elämässäni tapaan muitankin ihmisiä. Tällöin funktio ei riitä. Tarvitaan vektorit apuun. Jos ajatellaan, että jokaisella ihmisellä on jokin ominaisvektori, olisi helppo tutkia sitä, tulevatko ihmiset keskenään toimeen. Jos kahden ihmisen ominaisvektorit olisivat yhdensuuntaiset, heillä selvästikin yhteiselo onnistuu. Jos vektorit eivät ole yhdensuuntaiset, ei kannata mitään vakavampaa suhdetta toisen kanssa harkitakaan. Ja toiselle ei tarvitse selittää syyksi mitään mistään epämääräisistä tunteista, vaan voi yksinkertaisella matemaattisella toimituksella todistaa, ettei tulevaisuus ole luultavastikaan valoinen vektoreiden takia.
Entä jos funktioni ei ole määritelty reaalilukujen joukossa? Sitten tälle pienelle abiturientille tulee ongelmia selvittää elämänsä kulku. Entä, jos se on liian haasteellinen funktio jopa matematiikan professorille? Entä jos elämä ei olekaan ennustettavissa elämän funktion kautta? (Voisin ryhtyä ennustajaksi, jos veisin tätä ajatusta elämän funktiosta eteenpäin...)
Lukion pitkässä matematiikassa käytetyt apuvälineet ovat sen sijaan vertaansa vailla. Mitä toivottomat opiskelijat tekisivät kokeessa ilman rakasta Maol taulukot, eli tuttavallisemmin maol. Mistä löytyy se varma tieto, johon voi luottaa, jos ei maolista.
Toinen yhtä tärkeä apuväline on laskin. Oma rakas TI-86:seni on erittäin lahjakas, tosin kaipaa hivenen koulutusta. Yhteistyömme on muuten täydellistä, mutta toisinaan kaipaisimme ehkä enemmän yhteistä harjoitusta sekä minun tulisi tarjota TI-86:selle enemmän aikaa, jotta välttyisimme ikäviltä näppäilyvirheiltä. En nimittäin haluaisi väittää laskimen antamaa tulosta vääräksi, kun se on eri kuin se, jonka laskin päässä. TI-86 osaa paljon temppuja ja oppii koko ajan lisää. Tai lähinnä minä opin hyödyntämään tämän uskollisen ystäväni taitoja. Miten selviäisinkään elämästäni, jos en olisi oppinut eräällä fysiikan tunnilla, miten laskimen saa arpomaan satunnaisia lukuja joltain tietyltä väliltä, jonka olen antanut.
Mitä pitkä matematiikka on siis minulle antanut? Kuinka usein joudun opiskelujen jälkeen esim. derivoimaan? Tarviiko minun todella rakentaa se uima-allas ja tutkia, mikä olisi paras syvyys ja pinta-ala, jos haluan uima-altaani tilavuudeksi jonkin tietyn. Kuinka usein lasken mahtuuko autoni sillan alta? Enkä varmaan koskaan tule selittämään lapsilleni huvipuistossa, miksi Matti saa mennä possujunaan, mutta Maija ei saa hattaraa totuustaulun avulla. Jos ei muuta, niin ainakin sain rattoisan hetken matematiikan tunnilla.
Elämäni funktiona
Kolmetoista pitkän matematiikan kurssia takana, tämän jakson jälkeen viisitoista, alkaa pian vaikuttamaan elämääni ja ajatusmaailmaani. Tänään matematiikan tunnilla ajatukseni lähtivät harhailemaan opettajan selittäessä tuloperiaatetta ja sitä, miten hänellä esimerkiksi olisi neljä paitaa, kolme alaosaa sekä kahdet kengät ja tällöinhän hänellä olisi 24 eri asukokonaisuusvaihtoehtoa.
Mitä, jos elämäni olisi kuin funktio? Millainen olisi sen funktion kuvaaja? Kuinka monta nollakohtaa siinä olisi? Mikä olisi sen saavuttama suurin arvo, entä sen paikalliset minimit? Olisivatko paikalliset maksimit elämäni onnellisia onnistumisen hetkiä ja vielä enemmän minua kiinnostaa, kuinka paljon niitä on. Olisikohan elämäni funktion kuvajaa jokin yhtä yksinkertainen kuin tuttu x^2 vai jokin monimutkainen ja kinkkinen ratkaistava? Sisältääkö funktioni itseisarvoja vai onko se paloittainmääritelty?
Onkohan funktioni jatkuva? Ja tietysti minua kiinnostaa funktioni derivoituvuus ja integroituvuus. Olisihan se tietysti mukavaa, että elämäni olisi jatkuvaa, mutta entä jos funktiossani on epäjatkuvuuskohta. Missä kohdassa se silloin on? Mitä siinä mielenkiintoisessa ja tutkimisenarvoisessa kohdassa tapahtuu? Kuolenko hetkellisesti ja koen kaikkia rajatilakokemuksia vai mitä?
Mikäköhän on elämäni raja-arvo? Mitä kohti elämäni siis kulkee tai toisin sanoen, mitä pistettä funktioni lähestyy? Onko se jokin järkevän kuuloinen piste x-akselilta vai onko se jotain niinkin mystistä kuin ääretön. Tavallaan ääretön houkuttelisi funktioni raja-arvona. Ehkä elämäni jatkuu vielä kuoleman jälkeenkin. Ken tietää, vaikka elämäni funktion raja-arvo onkin jonkin epäoleellinen raja-arvo.
Elämässäni tapaan muitankin ihmisiä. Tällöin funktio ei riitä. Tarvitaan vektorit apuun. Jos ajatellaan, että jokaisella ihmisellä on jokin ominaisvektori, olisi helppo tutkia sitä, tulevatko ihmiset keskenään toimeen. Jos kahden ihmisen ominaisvektorit olisivat yhdensuuntaiset, heillä selvästikin yhteiselo onnistuu. Jos vektorit eivät ole yhdensuuntaiset, ei kannata mitään vakavampaa suhdetta toisen kanssa harkitakaan. Ja toiselle ei tarvitse selittää syyksi mitään mistään epämääräisistä tunteista, vaan voi yksinkertaisella matemaattisella toimituksella todistaa, ettei tulevaisuus ole luultavastikaan valoinen vektoreiden takia.
Entä jos funktioni ei ole määritelty reaalilukujen joukossa? Sitten tälle pienelle abiturientille tulee ongelmia selvittää elämänsä kulku. Entä, jos se on liian haasteellinen funktio jopa matematiikan professorille? Entä jos elämä ei olekaan ennustettavissa elämän funktion kautta? (Voisin ryhtyä ennustajaksi, jos veisin tätä ajatusta elämän funktiosta eteenpäin...)
Lukion pitkässä matematiikassa käytetyt apuvälineet ovat sen sijaan vertaansa vailla. Mitä toivottomat opiskelijat tekisivät kokeessa ilman rakasta Maol taulukot, eli tuttavallisemmin maol. Mistä löytyy se varma tieto, johon voi luottaa, jos ei maolista.
Toinen yhtä tärkeä apuväline on laskin. Oma rakas TI-86:seni on erittäin lahjakas, tosin kaipaa hivenen koulutusta. Yhteistyömme on muuten täydellistä, mutta toisinaan kaipaisimme ehkä enemmän yhteistä harjoitusta sekä minun tulisi tarjota TI-86:selle enemmän aikaa, jotta välttyisimme ikäviltä näppäilyvirheiltä. En nimittäin haluaisi väittää laskimen antamaa tulosta vääräksi, kun se on eri kuin se, jonka laskin päässä. TI-86 osaa paljon temppuja ja oppii koko ajan lisää. Tai lähinnä minä opin hyödyntämään tämän uskollisen ystäväni taitoja. Miten selviäisinkään elämästäni, jos en olisi oppinut eräällä fysiikan tunnilla, miten laskimen saa arpomaan satunnaisia lukuja joltain tietyltä väliltä, jonka olen antanut.
Mitä pitkä matematiikka on siis minulle antanut? Kuinka usein joudun opiskelujen jälkeen esim. derivoimaan? Tarviiko minun todella rakentaa se uima-allas ja tutkia, mikä olisi paras syvyys ja pinta-ala, jos haluan uima-altaani tilavuudeksi jonkin tietyn. Kuinka usein lasken mahtuuko autoni sillan alta? Enkä varmaan koskaan tule selittämään lapsilleni huvipuistossa, miksi Matti saa mennä possujunaan, mutta Maija ei saa hattaraa totuustaulun avulla. Jos ei muuta, niin ainakin sain rattoisan hetken matematiikan tunnilla.
lauantai 1. marraskuuta 2008
Tyttö laittoi sukat jalkaansa ja olo lämpeni heti
Tänään on siis luvassa jotain lämmintä, kuten maanantaina vähän lupailin. Aiheeseen liittyvä kyselykin on ilmestynyt tuonne sivupalkkiin, joten käykääs kaikki kertomassa millä lämmitätte itsenne syysiltoina.
Minua lämmittää tänä syksynä uudet villasukkani, jotka valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutten vain ole kerenyt kuvaamaan niitä. Tässä ne nyt ovat: Ne on vain sukat. Ohje oli mukava toteuttaa, yksinkertainen televisioneule, mutta jälki on paljon näyttävämpää kuin luulisi.
Lankana oli Minttumaarista jäljelle jäänyt ruskeaa Nalle, josta luultavasti saisi vielä yhdet sukat aikaiseksi. Puikkoina oli kolmosen sukkapuikot.
Nämäkin sukat ovat sadonkorjuuta sukkasatoon.
Minua lämmittää tänä syksynä uudet villasukkani, jotka valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutten vain ole kerenyt kuvaamaan niitä. Tässä ne nyt ovat: Ne on vain sukat. Ohje oli mukava toteuttaa, yksinkertainen televisioneule, mutta jälki on paljon näyttävämpää kuin luulisi.
Lankana oli Minttumaarista jäljelle jäänyt ruskeaa Nalle, josta luultavasti saisi vielä yhdet sukat aikaiseksi. Puikkoina oli kolmosen sukkapuikot.
Nämäkin sukat ovat sadonkorjuuta sukkasatoon.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Tyttö löysi itsestään viisi omituista tapaa
Ei tarvitse olla mikään Sherlock huomatakseen, että blogini on elänyt hiljaista kautta. Syynä tähän ovat olleet mm. tentit, joista viimeinen oli tänään. Muuta tänään en pahemmin olekaan tehnyt, sillä olen kipeä. Ei ollut kovinkaan kiva tunne mennä tenttiin kuumeisena.
Nyt kuitenkin yritän parantaa postaustahtia ja muutamia ideoita onkin toteuttamista odottamassa, kun ei pariin viikkoon ole ollut aikaa olla koneella. Luvassa mm. jotain vihreää, jotain sisustuksellista, jotain lämmintä sekä jotain maistuvaa.
Tälle päivälle ei ole oikein muita suunnitelmia kuin löhöily, lepäily, blogien lukemista, teen litkiminen ja pitäisi valita mitä kursseja haluaisin käydä nyt tänään alkaneessa periodissa.
Apple haastoi minut jo kauan sitten tekemään seuraavan haasteen ja nyt vihdoin ja viimein toteutan sen. Näiden keksiminen on kyllä ihan älyttömän vaikeaa!
Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."
1. Kun vedän juustolastalla siivuja juustosta, en voi laittaa juustoa takaisin jääkaappiin, jos pintaa jää epätasaiseksi, vaan minun on pakko vetää vielä muutama siivu, jotta saan pinnan tasaiseksi.
2. Puhun kasveilleni yksinollessani. Joskus teen sitä jopa tiedostamattani muiden läsnäollessa ja saan joskus ihmetteleviä katseita, kun heille selviää, etten puhu heille vaan kasveilleni.
3. Minun on pakko säilyttää cd:t, DVD:t ja kirjat aakkosjärjestyksessä. Jos ei muuta, niin ainakin löydän etsimäni helposti. Poikaystävälläni meni pari viikkoa, ennen kuin sain hänetkin alistumaan tahtooni ja laittamaan ne cd:t aakkosjärjestykseen takaisin.
4. Rakastan siivoamista. Tarvitseeko tätä enempää selittää?
5. Maanantait ovat kirineet viikonpäivien top3:seeni. Syynä tähän maanantairakkauteen on maanantaitten vapaat ja se, että miellän sen kuitenkin arkipäiväksi, jolloin koko päivä ei kulu vetelehtimiseen vaan saan jotain aikaiseksikin. Viime aikoina maanantait ovat osoittautuneet käteviksi siivouspäiviksi.
Nyt kuitenkin yritän parantaa postaustahtia ja muutamia ideoita onkin toteuttamista odottamassa, kun ei pariin viikkoon ole ollut aikaa olla koneella. Luvassa mm. jotain vihreää, jotain sisustuksellista, jotain lämmintä sekä jotain maistuvaa.
Tälle päivälle ei ole oikein muita suunnitelmia kuin löhöily, lepäily, blogien lukemista, teen litkiminen ja pitäisi valita mitä kursseja haluaisin käydä nyt tänään alkaneessa periodissa.
Apple haastoi minut jo kauan sitten tekemään seuraavan haasteen ja nyt vihdoin ja viimein toteutan sen. Näiden keksiminen on kyllä ihan älyttömän vaikeaa!
Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."
1. Kun vedän juustolastalla siivuja juustosta, en voi laittaa juustoa takaisin jääkaappiin, jos pintaa jää epätasaiseksi, vaan minun on pakko vetää vielä muutama siivu, jotta saan pinnan tasaiseksi.
2. Puhun kasveilleni yksinollessani. Joskus teen sitä jopa tiedostamattani muiden läsnäollessa ja saan joskus ihmetteleviä katseita, kun heille selviää, etten puhu heille vaan kasveilleni.
3. Minun on pakko säilyttää cd:t, DVD:t ja kirjat aakkosjärjestyksessä. Jos ei muuta, niin ainakin löydän etsimäni helposti. Poikaystävälläni meni pari viikkoa, ennen kuin sain hänetkin alistumaan tahtooni ja laittamaan ne cd:t aakkosjärjestykseen takaisin.
4. Rakastan siivoamista. Tarvitseeko tätä enempää selittää?
5. Maanantait ovat kirineet viikonpäivien top3:seeni. Syynä tähän maanantairakkauteen on maanantaitten vapaat ja se, että miellän sen kuitenkin arkipäiväksi, jolloin koko päivä ei kulu vetelehtimiseen vaan saan jotain aikaiseksikin. Viime aikoina maanantait ovat osoittautuneet käteviksi siivouspäiviksi.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Lämmikettä pieniin jalkoihin
Tänään ajattelin esitellä ensimmäisen valmiiksi saamani käsityön pitkään aikaan.
Nämä vaaleanpunaisesta Novita Woolista tehdyt töppöset vauvalle tein tuossa perjantain ja lauantain välisenä yönä, kun en meinannut saada unta. Neulominen sitten rauhoitti sopivasti ja töppösten valmistuttua unikin taas maittoi.
Miksi sitten tein tuollaiset pienet töppöset, vaikkei minulla eikä tutuillani vauvoja liiemmin ole? No sukkasadon blogeja selatessa voi törmätä useisiin ihaniin pieniin jalanlämmittimiin, joten en voinut välttää kiusausta tehdä itsekin sellaiset.
Ajatuksena vähän oli, että kävisin ostamassa lisää Woolia Anttilasta, eri väreissä tietysti, ja tekisin paljon lisää erivärisiä tossuja, vaikka vain varastoon.
Kyllä sitä vähitellen nuo omatkin sukkani edistyvät. Toinen sukka on kokonaan valmis ja toisessa on kantapää jo tehtynä, joten saan pian sukat. Muuten olisi sitten ainakin kolmet aikuisen sukat tehtävänä ja niiden lisäksi lapaset itselleni ja parille muulle. Mutta eivätköhän nekin joskus tule tehtyä...
Nämä vaaleanpunaisesta Novita Woolista tehdyt töppöset vauvalle tein tuossa perjantain ja lauantain välisenä yönä, kun en meinannut saada unta. Neulominen sitten rauhoitti sopivasti ja töppösten valmistuttua unikin taas maittoi.
Miksi sitten tein tuollaiset pienet töppöset, vaikkei minulla eikä tutuillani vauvoja liiemmin ole? No sukkasadon blogeja selatessa voi törmätä useisiin ihaniin pieniin jalanlämmittimiin, joten en voinut välttää kiusausta tehdä itsekin sellaiset.
Ajatuksena vähän oli, että kävisin ostamassa lisää Woolia Anttilasta, eri väreissä tietysti, ja tekisin paljon lisää erivärisiä tossuja, vaikka vain varastoon.
Kyllä sitä vähitellen nuo omatkin sukkani edistyvät. Toinen sukka on kokonaan valmis ja toisessa on kantapää jo tehtynä, joten saan pian sukat. Muuten olisi sitten ainakin kolmet aikuisen sukat tehtävänä ja niiden lisäksi lapaset itselleni ja parille muulle. Mutta eivätköhän nekin joskus tule tehtyä...
tiistai 30. syyskuuta 2008
Tyttö rakastaa siivouspäiviä ja sen kunniaksi päätti leipoa pullia
Eilen oli hyvä päivä koska:
1. Aamun olin täysin yksin kotona, joten minulla oli hyvää aikaa siivota koko kämppä kunnolla lattiasta kattoon pitkästä aikaa. Minä rakastan siivoamista ja onhan se jälkikin mukavaa, kun voi tallustella puhtailla lattioilla ja illalla käpertyä puhtaisiin lakanoihin. Siivotessa pääsee myös purkamaan stressiä ja siivouksen jälkeen on rento ja hyvä fiilis. Siivotessa voi myös kuunnella hyvää musiikkia ja laulaa mukana!
2. Iltapäivällä päätin leipoa korvapuusteja, koska olin niin hyvällä tuulella, että teki mieli yllättää tuo poiCCiskin iloisesti. Ohjeen nappasin täältä ja korvapuusteista tuli maukkaita, suosittelen ohjetta. Oikeastaan tein korvapuustit siivouspäivän kunniaksi.
3. Käydessäni kaupassa ostamassa puuttuvia ainesosia korvapuusteihin, löysin sattumalta kauan haaveilemani DVD:n, nimittäin Titanicin. VHS:ltä tuo löytyisi kotikotona mainoskatkoilla, mutta nyt minulla on ihan ikiomana tuo klassikkoelokuva eikä hintaakaan tuolle menestysviihdykkeelle kertynyt kuin vajaa seitsemän euroa. Elokuva joutui heti illalla käyttöön.
BONUS: Tuollainen pieni ja näpsäkkä tietokone tuli eilen luokseni kylään. On se vaan niin söpö. Ainoa ongelma on se, että pelkään hajottavani sen kun teen jotain sen kanssa. Tuossa on kännykkäni vähän havainnollistamassa tuon EeePc:n kokoa. Tuota EeePc:tä kutsutaan vauvaksi, että älkää hämääntykö, jos joskus kirjoittelen vauvasta. (Minä en siis ole vauvan omistaja.)
1. Aamun olin täysin yksin kotona, joten minulla oli hyvää aikaa siivota koko kämppä kunnolla lattiasta kattoon pitkästä aikaa. Minä rakastan siivoamista ja onhan se jälkikin mukavaa, kun voi tallustella puhtailla lattioilla ja illalla käpertyä puhtaisiin lakanoihin. Siivotessa pääsee myös purkamaan stressiä ja siivouksen jälkeen on rento ja hyvä fiilis. Siivotessa voi myös kuunnella hyvää musiikkia ja laulaa mukana!
2. Iltapäivällä päätin leipoa korvapuusteja, koska olin niin hyvällä tuulella, että teki mieli yllättää tuo poiCCiskin iloisesti. Ohjeen nappasin täältä ja korvapuusteista tuli maukkaita, suosittelen ohjetta. Oikeastaan tein korvapuustit siivouspäivän kunniaksi.
3. Käydessäni kaupassa ostamassa puuttuvia ainesosia korvapuusteihin, löysin sattumalta kauan haaveilemani DVD:n, nimittäin Titanicin. VHS:ltä tuo löytyisi kotikotona mainoskatkoilla, mutta nyt minulla on ihan ikiomana tuo klassikkoelokuva eikä hintaakaan tuolle menestysviihdykkeelle kertynyt kuin vajaa seitsemän euroa. Elokuva joutui heti illalla käyttöön.
BONUS: Tuollainen pieni ja näpsäkkä tietokone tuli eilen luokseni kylään. On se vaan niin söpö. Ainoa ongelma on se, että pelkään hajottavani sen kun teen jotain sen kanssa. Tuossa on kännykkäni vähän havainnollistamassa tuon EeePc:n kokoa. Tuota EeePc:tä kutsutaan vauvaksi, että älkää hämääntykö, jos joskus kirjoittelen vauvasta. (Minä en siis ole vauvan omistaja.)
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
Kuulumisia
Koska en ole taas hetkeen päivitellyt kuulumisiani, niin ajattelin niitä tässä kertoa viimeisen kahden viikon ajalta.
Kaksi viikkoa sitten lähdin siis kiertelemään maailmaa (tai lähinnä Itämerta), ja tästä reissusta voisin tässä vaiheessa todeta, että mahtavaa oli, mutta tarkempaa juttua tulossa mahdollisesti myöhemmin, riippuen lähinnä inspiraatiosta ja siitä, miten saan kuvia siirrettyä koneelle. Reissusta ostin ainoastaan yhden topin, vaikka shoppailuun tarjoutuikin hyvät mahdollisuudet. Toki ostin myös suklaata, mutta sen määrästä ja tarkemmista yksityiskohdista voin hyvällä omallatunnolla vaieta.
Viime viikolla palasin sitten opiskelujeni ja kultamussukkani pariin. (Tänään tulee muuteen kuluneeksi kuukausi siitä kun "aloitimme" seurustelun.) Opiskeluihin en paljoa ole panostanut ennen kuin tänään ja olen keskittynyt koko päivän ratkomaan matikan tehtäviä yllättävän hyvällä tuloksella. Jos tekisin aina kaikki tehtävät samalla keskittymisasteella ja ennen kuin olisi kiire, niin voisin jopa pärjätä hyvin.
Viime viikolla osallistuin myös ensimmäistä kertaa sitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan ja lauletaan. Kokemus oli positiivinen ja tulen varmasti myöhemminkin osallistumaan sitseille. Sitseille ostin myös mustan mekon, kun oli kerrankin hyvä syy. Kuvaa luvassa myöhemmin, kunhan saisin tuon USB-portin toimimaan.
Tähän loppuun ajattelin vielä lisätä pari mainosta/tarjousta, joihin olen törmännyt ja jotka aiheuttavat jonkinlaisen hilpeyden.
Kaksi viikkoa sitten lähdin siis kiertelemään maailmaa (tai lähinnä Itämerta), ja tästä reissusta voisin tässä vaiheessa todeta, että mahtavaa oli, mutta tarkempaa juttua tulossa mahdollisesti myöhemmin, riippuen lähinnä inspiraatiosta ja siitä, miten saan kuvia siirrettyä koneelle. Reissusta ostin ainoastaan yhden topin, vaikka shoppailuun tarjoutuikin hyvät mahdollisuudet. Toki ostin myös suklaata, mutta sen määrästä ja tarkemmista yksityiskohdista voin hyvällä omallatunnolla vaieta.
Viime viikolla palasin sitten opiskelujeni ja kultamussukkani pariin. (Tänään tulee muuteen kuluneeksi kuukausi siitä kun "aloitimme" seurustelun.) Opiskeluihin en paljoa ole panostanut ennen kuin tänään ja olen keskittynyt koko päivän ratkomaan matikan tehtäviä yllättävän hyvällä tuloksella. Jos tekisin aina kaikki tehtävät samalla keskittymisasteella ja ennen kuin olisi kiire, niin voisin jopa pärjätä hyvin.
Viime viikolla osallistuin myös ensimmäistä kertaa sitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan ja lauletaan. Kokemus oli positiivinen ja tulen varmasti myöhemminkin osallistumaan sitseille. Sitseille ostin myös mustan mekon, kun oli kerrankin hyvä syy. Kuvaa luvassa myöhemmin, kunhan saisin tuon USB-portin toimimaan.
Tähän loppuun ajattelin vielä lisätä pari mainosta/tarjousta, joihin olen törmännyt ja jotka aiheuttavat jonkinlaisen hilpeyden.
"Kaikki pikkutavarat -40%
(Ei koske huonekaluja.)"
"Kelakortilla tuotteista alennusta 20%."
(Ei koske huonekaluja.)"
"Kelakortilla tuotteista alennusta 20%."
perjantai 12. syyskuuta 2008
Ajattomuutta ja herkuttelua
Viime postauksessa kerroin, että yhdistän kaksi blogiani takaisin, kuten ne ennen olivat ja uhosin tekeväni sen maanantaina. Eräästä ongelmasta (ajanpuute) johtuen, en tätä saanut tehtyä, joten siirto tapahtuu lähitulevaisuudessa, kunhan löydän aikaa.
Maanantaina nautin tosiaan vapaapäivästä, tai lähinnä sellaisesta vapaapäivästä, ettei ollut luentoja, mutta muuten menoa oli enemmän kuin tarpeeksi. Päivän kohokohta oli ehdottomasti reissu Ikeaan. Sieltä tuli ostettua vaikka mitä ja rahaa kului vajaa 40€! Lähitulevaisuudessa on edessä vielä uusi reissu Ikeaan, sillä paljon jäi vielä ostamatta, kun maanantaina oli liian vähän aikaa, vain vaivaiset neljä tuntia.
Seuraavaa postausta ei enää tällä viikolla ole tulossa, kun huomenna aamulla lähden aikaisin reissuun. Siellä vietän sitten seuraavan viikon, joten blogi hiljenee siksi ajaksi.
Suurimman osan viime päivistä olen viettänyt tämän erään miespuolisen henkilön kanssa, jolle en ole vielä keksinyt nimitystä, jota blogissani käyttäisin. Hyviä ideoita otetaan toki vastaan.
Tuo mieshenkilö on osoittautunut kaiken ihanuutensa lisäksi myös varsin käteväksi, sillä hän on järjestänyt koneeni virustorjunta-asiat kuntoon, korjannut peilikaappini ja kiinnittänyt työpöytäni puuttuvan laatikon näin muutamia asioita mainitakseni.
Sunnuntaina eksyimme keittiön puolelle ja tällainen herkkuateria oli lopputuloksena:
Teeleivän ohje:
1½dl kaurahiutaleita
1dl maustamatonta jukurttia
1dl vettä
2tl leivinjauhetta
loraus öljyä
ripaus suolaa
jauhoja niin paljon, että taikinasta tulee sopiva
Asettele taikina pellille painelemalla sormin, leipä saa olla melko ohut. Painele lopuksi haarukalla leivän pintaan reikiä ja laita uuniin. Paista leipää n. 175 asteessa, kunnes leivän pinta on saanut väriä.
Maanantaina nautin tosiaan vapaapäivästä, tai lähinnä sellaisesta vapaapäivästä, ettei ollut luentoja, mutta muuten menoa oli enemmän kuin tarpeeksi. Päivän kohokohta oli ehdottomasti reissu Ikeaan. Sieltä tuli ostettua vaikka mitä ja rahaa kului vajaa 40€! Lähitulevaisuudessa on edessä vielä uusi reissu Ikeaan, sillä paljon jäi vielä ostamatta, kun maanantaina oli liian vähän aikaa, vain vaivaiset neljä tuntia.
Seuraavaa postausta ei enää tällä viikolla ole tulossa, kun huomenna aamulla lähden aikaisin reissuun. Siellä vietän sitten seuraavan viikon, joten blogi hiljenee siksi ajaksi.
Suurimman osan viime päivistä olen viettänyt tämän erään miespuolisen henkilön kanssa, jolle en ole vielä keksinyt nimitystä, jota blogissani käyttäisin. Hyviä ideoita otetaan toki vastaan.
Tuo mieshenkilö on osoittautunut kaiken ihanuutensa lisäksi myös varsin käteväksi, sillä hän on järjestänyt koneeni virustorjunta-asiat kuntoon, korjannut peilikaappini ja kiinnittänyt työpöytäni puuttuvan laatikon näin muutamia asioita mainitakseni.
Sunnuntaina eksyimme keittiön puolelle ja tällainen herkkuateria oli lopputuloksena:
Teeleivän ohje:
1½dl kaurahiutaleita
1dl maustamatonta jukurttia
1dl vettä
2tl leivinjauhetta
loraus öljyä
ripaus suolaa
jauhoja niin paljon, että taikinasta tulee sopiva
Asettele taikina pellille painelemalla sormin, leipä saa olla melko ohut. Painele lopuksi haarukalla leivän pintaan reikiä ja laita uuniin. Paista leipää n. 175 asteessa, kunnes leivän pinta on saanut väriä.
perjantai 5. syyskuuta 2008
Sukkia ja opiskelua
Nyt on neulomisessa ja virkkauksessa ollut pientä taukoa, kun aloitin nuo opiskelut ja aika tuntuu jotenkin vain katoavan jonnekin. Ehkä tässä muutaman viikon päästä saan asiat normalisoitua. Ensi viikolle on vielä täysi kalenteri, seuraavan viikon olen ulkomailla ja sitten tavoitteena tosiaan olisi löytää aikaa joululahjaneulonnalle.
Nyt on menossa sukkasato ja sen verran olen saanut tehtyä, että ensimmäinen sukkapari on aloitettuna siten, että ensimmäinen sukka on aloitettuna ja kantapää tehtynä. Viikonloppuna yritän saada taas jatkettua ja toivottavasti jopa valmista, ainakin ensimmäisestä sukasta.
Ensimmäiset sukkani tulevat siis ruskeasta Nallesta ja mallina on Ne on vaan sukat.
Olen vähän harkinnut, että jos tulee kiire joululahjojen kanssa, niin voisin ihan hyvin neuloa esim. sukkia luennoilla...
Nyt on menossa sukkasato ja sen verran olen saanut tehtyä, että ensimmäinen sukkapari on aloitettuna siten, että ensimmäinen sukka on aloitettuna ja kantapää tehtynä. Viikonloppuna yritän saada taas jatkettua ja toivottavasti jopa valmista, ainakin ensimmäisestä sukasta.
Ensimmäiset sukkani tulevat siis ruskeasta Nallesta ja mallina on Ne on vaan sukat.
Olen vähän harkinnut, että jos tulee kiire joululahjojen kanssa, niin voisin ihan hyvin neuloa esim. sukkia luennoilla...
tiistai 26. elokuuta 2008
Opiskelijan perunamunakas
Olette varmaan usein tulleet miettineeksi, mitä tekisitte, kun jääkapista löytyy kaksi perunaa ja kaksi kananmunaa. Enää teidän ei tarvitse asiaa pohtia, sillä kerron teille, miten näistä aineksista voi valmistaa herkullisen opiskelijabudjettiin sopivan illallisen tai vaikka aamiaisen. (Avainsanat: halpa, herkullinen ja monipuolinen)
Ensimmäisenä pese perunat (ja halutessasi kuori), jonka jälkeen viipaloi perunat (raakana tai keitettynä, ei väliä). Muista varoa tässä hommassa kynsiäsi, sormilla ei niin väliä. Jos siis päätät paloitella sormesikin, jälki saattaa näyttää tältä:
Seuraavaksi ota esille paistinpannu ja lisää pannulle tilkka öljyä ja perunat. Paista kunnes perunat ovat kypsähköjä.
Sitten otetaan kananmunat, rikotaan ne ja kaadetaan pannulle. Tässä vaiheessa yleensä lisään mausteetkin. Maustaa voi oman makunsa ja maustevarastonsa mukaan.
Paista munakas molemmilta puolilta, jonka jälkeen tarjoile se vaikka salaatin kanssa.
Ensimmäisenä pese perunat (ja halutessasi kuori), jonka jälkeen viipaloi perunat (raakana tai keitettynä, ei väliä). Muista varoa tässä hommassa kynsiäsi, sormilla ei niin väliä. Jos siis päätät paloitella sormesikin, jälki saattaa näyttää tältä:
Seuraavaksi ota esille paistinpannu ja lisää pannulle tilkka öljyä ja perunat. Paista kunnes perunat ovat kypsähköjä.
Sitten otetaan kananmunat, rikotaan ne ja kaadetaan pannulle. Tässä vaiheessa yleensä lisään mausteetkin. Maustaa voi oman makunsa ja maustevarastonsa mukaan.
Paista munakas molemmilta puolilta, jonka jälkeen tarjoile se vaikka salaatin kanssa.
Herkullisia ruokahetkiä!
maanantai 25. elokuuta 2008
Paniikkipostaus
Tänään se alkaa, nimittäin urani yliopistossa. Saa tosin nähdä kuinka pian kyseinen ura on ja kuinka menestyksekäs. Kuitenkin luovutan heti ensimmäisen päivän jälkeen ja elän lopun elämäni tekemätttä mitään. Nyt ei ole mahdollisuutta pitempään postaukseen valmistautumisen eikä erään blogivamman takia.
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Sukkahousuostoksilla
Eilisestä voisin sanoa sen, että lähdin katsomaan kalentereja ja ostamaan sukkahousut. Lopputuloksena oli ostetut sukkahousut, mutta kalenteria en ostanut, muita ostoksia sitäkin enemmän.
Ensinnäkin Lindexin musta korkeavyötäröinen hame 34,95€. Vihdoinkin hamemetsästyksini tuotti tulosta ja löysin itselleni hameen, jossa on mukava olla ja sen lisäksi se on yksinkertainen ja tuota on helppo yhdistellä monella eri tavalla.
Tämä menoerä tuli vähän yllättäen, sillä katselin vain harmaita neuleita H&M:ssä, kun löysin tuollaisen perusneuleen ja kokeilin sitä ja päätin sitten ostaa. Tuo toinen (olisikohan joku rusehtavan beige?) oli sitten hetken mielijohde, saattoi tosin johtua siitä, että tuosta mallista päälleni sopi koko XS enkä muista pitkiin aikoihin ostaneeni XS:n paitaa. Ei näitä kyllä hinnallakaan ollut pilattu, nimittäin hintaa oli 9,90€/kpl. Kuitenkin minun tuurillani löydän ensimmäisen pesun jälkeen jostain lapun, jossa on merkintä "kutistuu pesussa 74%" ja XS osoittautuukin ihan liian pieneksi.
Seuraavasta sijoituksesta syytän vain ja ainoastaan MouMouta ja hänen sateenvarjoaan. Eihän tuota örrimörriäistä voi vastustaa, joten poikkesin Seppälään katsomaan mitä kaikkea sieltä tuolla kuviolla löytyy. Mukaan sitten lähtivät yökkärihousut (14,95€) sekä sukat (7,95€/3 paria). Olisin vielä halunnut jonkun topin jossa tuo mörriäinen olisi ollut, mutten löytänyt sellaista. Jos joku on nähnyt tuollaisen topissa, niin hihkaiskaa.
Ärsyttää, kun en ole vieläkään löytänyt mitään itselleni sopivaa kalenteria. Haluaisin vain sellaisen, jossa olisi joka päivälle oma sivu, kalenterin koko olisi A5 tai sitä hiukan pienempi ja hintaa olisi alle 10€. Yhden olen löytänyt, mutta sen kansi ei miellytä niin paljoa, että haluaisin maksaa siitä 13€. Ehkä täytyy askarrella koko kalenteri itse, mutta siinäkin on hirveä homma. Jotain pitäisi kuitenkin nopeasti kehittää, kun tämä nykyinen "17 päivä oli jotain" -kalenterini omassa päässäni ei oikein toimi.
Tänään olen sitten koettanut rentoutua ja viettää viimeistä lomapäivääni. Huomenna alkaa sitten opiskelut yliopistossa, onneksi kyseessä on vasta tutustumisviikko, mutta kuitenkin. Merkillisintä on, etten ole stressanut tuota huomista vielä ollenkaan, vaikka koko yliopistomaailma on melko vieras minulle, eikä siellä ole ketään tuttuja.
Huomenna aamulla saatan olla toista mieltä, sillä en ole vielä valinnut vaatteita enkä pakannut laukkua, kuten ajattelin eilen, että tänään sen tekisin.Tänään kuitenkin päätin jättää sen huomiselle ja päästää luovuuteni valloilleen. Yritän huomenna saada kuvaa siitä, mitä lopulta päälleni päätyi ja kirjoitella ehkä muitakin kuulumisia ja fiiliksiä yliopistosta.
PS. Nuo kuvat kääntyivät tuota yhtä lukuunottamatta taas noin ihmeellisesti, mitä teen? Yritän korjata nuo kuvat myöhemmin tai sitten otan kokonaan uudet, mutta sitä en kerkeä nyt tekemään.
Ensinnäkin Lindexin musta korkeavyötäröinen hame 34,95€. Vihdoinkin hamemetsästyksini tuotti tulosta ja löysin itselleni hameen, jossa on mukava olla ja sen lisäksi se on yksinkertainen ja tuota on helppo yhdistellä monella eri tavalla.
Tämä menoerä tuli vähän yllättäen, sillä katselin vain harmaita neuleita H&M:ssä, kun löysin tuollaisen perusneuleen ja kokeilin sitä ja päätin sitten ostaa. Tuo toinen (olisikohan joku rusehtavan beige?) oli sitten hetken mielijohde, saattoi tosin johtua siitä, että tuosta mallista päälleni sopi koko XS enkä muista pitkiin aikoihin ostaneeni XS:n paitaa. Ei näitä kyllä hinnallakaan ollut pilattu, nimittäin hintaa oli 9,90€/kpl. Kuitenkin minun tuurillani löydän ensimmäisen pesun jälkeen jostain lapun, jossa on merkintä "kutistuu pesussa 74%" ja XS osoittautuukin ihan liian pieneksi.
Seuraavasta sijoituksesta syytän vain ja ainoastaan MouMouta ja hänen sateenvarjoaan. Eihän tuota örrimörriäistä voi vastustaa, joten poikkesin Seppälään katsomaan mitä kaikkea sieltä tuolla kuviolla löytyy. Mukaan sitten lähtivät yökkärihousut (14,95€) sekä sukat (7,95€/3 paria). Olisin vielä halunnut jonkun topin jossa tuo mörriäinen olisi ollut, mutten löytänyt sellaista. Jos joku on nähnyt tuollaisen topissa, niin hihkaiskaa.
Ärsyttää, kun en ole vieläkään löytänyt mitään itselleni sopivaa kalenteria. Haluaisin vain sellaisen, jossa olisi joka päivälle oma sivu, kalenterin koko olisi A5 tai sitä hiukan pienempi ja hintaa olisi alle 10€. Yhden olen löytänyt, mutta sen kansi ei miellytä niin paljoa, että haluaisin maksaa siitä 13€. Ehkä täytyy askarrella koko kalenteri itse, mutta siinäkin on hirveä homma. Jotain pitäisi kuitenkin nopeasti kehittää, kun tämä nykyinen "17 päivä oli jotain" -kalenterini omassa päässäni ei oikein toimi.
Tänään olen sitten koettanut rentoutua ja viettää viimeistä lomapäivääni. Huomenna alkaa sitten opiskelut yliopistossa, onneksi kyseessä on vasta tutustumisviikko, mutta kuitenkin. Merkillisintä on, etten ole stressanut tuota huomista vielä ollenkaan, vaikka koko yliopistomaailma on melko vieras minulle, eikä siellä ole ketään tuttuja.
Huomenna aamulla saatan olla toista mieltä, sillä en ole vielä valinnut vaatteita enkä pakannut laukkua, kuten ajattelin eilen, että tänään sen tekisin.Tänään kuitenkin päätin jättää sen huomiselle ja päästää luovuuteni valloilleen. Yritän huomenna saada kuvaa siitä, mitä lopulta päälleni päätyi ja kirjoitella ehkä muitakin kuulumisia ja fiiliksiä yliopistosta.
PS. Nuo kuvat kääntyivät tuota yhtä lukuunottamatta taas noin ihmeellisesti, mitä teen? Yritän korjata nuo kuvat myöhemmin tai sitten otan kokonaan uudet, mutta sitä en kerkeä nyt tekemään.
lauantai 23. elokuuta 2008
Hiusasiaa
Nyt vihdoin sain aikaiseksi postauksen hiuksistani, joka on ollut pitkään to do -listalla. Ensiksi voisin kertoa, millaiset hiukset minulla tällä hetkellä on.
Hikuseni ovat suunilleen lapaluiden puoleen väliin pitkät, vaaleat ja melko suorat, ei kuitenkaan niin suorat, etteikö suoristusraudalle silti riittäisi töitä. Otsahiukset ovat tällä hetkellä vähän ylikasvaneet vino-otsiksesta, mutta asialle pitäisi piakkoin tehdä jotain, kuten kohta tulette lukemaan.
Pitkäntähtäimen suunnitelmana olisi kasvattaa hiukset pitkiksi, ehkä noin vyötärömittaisiksi. Hiuksia olen kasvattanut pitkiksi nyt jo reilun vuoden. Silloin kampaaja leikkasi vahingossa lyhyemmäksi kuin oli tarkoitus ja silloin päätin kasvattaa hiukseni pitkiksi. Onko teillä jotain (halpoja) poppakonsteja hiusten kasvun nopeuttamiseen?
Samalla kun odotan hiusteni kasvua, pitäisi tehdä päätös tuosta otsahiusten kohtalosta. Vaihtoehtoja olen tällä hetkellä miettinyt kahta. Ensimmäinen vaihtoehto olisi koko otsatukka, mutta sivuilta olisi pitempi ja toinen vaihtoehto olisi sivuotsis. Kunpaa itse suositte? (Tiedän, että vähän hankala valita, kun ette ole nähneet naamakuvaani, mutta otetaan tämä nyt tällaisena galluppina yleisemmällä tasolla.)
Näillä tuotteilla olisi sitten tarkoitus pitää nuo hiukset jonkinlaisessa järjestyksessä (tai ainakin yritys on kova):
Shampoot:
-XZ:n suklaa&vanilja
-XZ:n Xylitol
Hoitoaineet:
-XZ:n Suklaa&vanilija
-XZ:n tehohoito
-Cutrinin phase hoitoaine
-XZ:n hiuksiinjätettävä hoitoaine (tämä muuten oikeasti poistaa sähköisyyttä tehokkaasti!)
Muotoilu:
-Elnett -lakka
-Osis -lakka
-Osis -muotovaahto
-Lämpösuoja
(kuvasta puuttuu XZ:n muotoilusuihke)
Yleisesti voisi todeta, että kytän paljon XZ:n tuotteita, jotka olen kokenut hyviksi ja halvoiksi. Seuraavaksi voisin kokeilla jotain uutta lakkaa, kunhan tuo Elnett loppuu, sillä olen käyttänyt sitä jo niin kauan ja ihan hyvin on toiminut, ainoastaan se huono puoli, etten välitä kauheasti siitä sen tuoksusta. Mikä on teidän suosikkilakkanne?
Apuvälineitä:
-Babylissin Wet 'n dry suoristusrauta
-Hiustenkuivaaja
Hikuseni ovat suunilleen lapaluiden puoleen väliin pitkät, vaaleat ja melko suorat, ei kuitenkaan niin suorat, etteikö suoristusraudalle silti riittäisi töitä. Otsahiukset ovat tällä hetkellä vähän ylikasvaneet vino-otsiksesta, mutta asialle pitäisi piakkoin tehdä jotain, kuten kohta tulette lukemaan.
Pitkäntähtäimen suunnitelmana olisi kasvattaa hiukset pitkiksi, ehkä noin vyötärömittaisiksi. Hiuksia olen kasvattanut pitkiksi nyt jo reilun vuoden. Silloin kampaaja leikkasi vahingossa lyhyemmäksi kuin oli tarkoitus ja silloin päätin kasvattaa hiukseni pitkiksi. Onko teillä jotain (halpoja) poppakonsteja hiusten kasvun nopeuttamiseen?
Samalla kun odotan hiusteni kasvua, pitäisi tehdä päätös tuosta otsahiusten kohtalosta. Vaihtoehtoja olen tällä hetkellä miettinyt kahta. Ensimmäinen vaihtoehto olisi koko otsatukka, mutta sivuilta olisi pitempi ja toinen vaihtoehto olisi sivuotsis. Kunpaa itse suositte? (Tiedän, että vähän hankala valita, kun ette ole nähneet naamakuvaani, mutta otetaan tämä nyt tällaisena galluppina yleisemmällä tasolla.)
Näillä tuotteilla olisi sitten tarkoitus pitää nuo hiukset jonkinlaisessa järjestyksessä (tai ainakin yritys on kova):
Shampoot:
-XZ:n suklaa&vanilja
-XZ:n Xylitol
Hoitoaineet:
-XZ:n Suklaa&vanilija
-XZ:n tehohoito
-Cutrinin phase hoitoaine
-XZ:n hiuksiinjätettävä hoitoaine (tämä muuten oikeasti poistaa sähköisyyttä tehokkaasti!)
Muotoilu:
-Elnett -lakka
-Osis -lakka
-Osis -muotovaahto
-Lämpösuoja
(kuvasta puuttuu XZ:n muotoilusuihke)
Yleisesti voisi todeta, että kytän paljon XZ:n tuotteita, jotka olen kokenut hyviksi ja halvoiksi. Seuraavaksi voisin kokeilla jotain uutta lakkaa, kunhan tuo Elnett loppuu, sillä olen käyttänyt sitä jo niin kauan ja ihan hyvin on toiminut, ainoastaan se huono puoli, etten välitä kauheasti siitä sen tuoksusta. Mikä on teidän suosikkilakkanne?
Apuvälineitä:
-Babylissin Wet 'n dry suoristusrauta
-Hiustenkuivaaja
perjantai 22. elokuuta 2008
Televisioton elämäni
Jos nykyään ei muutenkaan tee mieli nousta aamuisin sängystä, niin ei tänäkään aamuna. Normaalisti heräämiseen ei ole houkuttanut pilvinen sää, mutta tieto Serranoista, joiden avulla päivä lähtee hyvin käyntiin, auttaa pehmentämään laskua unesta todellisuuteen. Tänä aamuna ei sitten tullut Serranoja.
Minun kämpästäni ei löydy sellaista nykyajan hienoutta kuin näköradio, jota monet kaverini kummastelevat ja ihmettelevät, missä televisioni on, kun tulevat luokseni kylään. Minulla on kuitenkin pätevä syy siihen: en nimittäin tarvitse sitä mihinkään. Pärjään hyvin ilmankin, siihen menee tuhottomasti rahaa (tv+digiboksi(+dvd-soitin)+tv-lupa) eikä minulla ole lapsiakaan, jotka tarvitsisivat lapsenvahtia.
Silloin kun vielä asuin kotona ja oli mahdollisuus television katsomiseen, sitä tuli myös katsottua tai ainakin pidettyä sitä auki taustalla. Useamman kerran viikossa katsoin televisiota kuudesta yhteentoista ja ohessa söin ja tein läksyjä. Tälle taustalla on jo melkein terveellistä elää ilman televisiota.
Täysin vieroittumaan en televisiosta kuitenkaan ole päässyt ja siitä on pitänyt huolen toimiva nettiyhteys ja netti-tv. Netti-tv:n avulla pääsin lievittämään Serranoeroahdistustani löytämilläni viimeisen tuotantokauden jaksoilla. Ainoa ongelma on luonnollisesti se, ettei tekstityksiä ole, mutta sen verran ymmärtää, että pysyy hyvin kärryillä. Netti-tv:n hyvänä puolena on vielä se, että voi katsoa ohjelmat silloin kun itselle parhaiten sopii.
Serranot eivät ole ainoa sarja, joita olen seurannut ja seuraan taas 20.9. alkaen, kun sarjan viikonloppu-uusinnat alkavat. Tässä kaksi, joita ajattelin vielä syksyllä seurata:
Tuhkimotarina: Tämä ohjelma on niin turhanpäiväistä hömppää, että sitä on melkein pakko katsoa. Monesti sarjasta löytyy paljon hauskoja kohtia, joille ei välttämättä kuuluisi nauraa, mutten vain pysty hillitsemään itseäni joka kerta kun Olimpia raivoaa.
Kelmien kerho: Tämä on loistava sarja! Tätä katsoessa saa monesti yllättyä lopussa eli ei ole turhan ennalta-arvattava.
Muitakin sarjoja on, mutta loppuivat/loppuvat nyt kesän jälkeen. Näitä jo menneitä sarjoja on esim. Hotel Babylon, Project Runway, Suuri löytöretki, Hovimäki...
Toivottavasti syksy toisi jonkin kivan uuden sarjan netti-tv:n tarjontaan!
Minun kämpästäni ei löydy sellaista nykyajan hienoutta kuin näköradio, jota monet kaverini kummastelevat ja ihmettelevät, missä televisioni on, kun tulevat luokseni kylään. Minulla on kuitenkin pätevä syy siihen: en nimittäin tarvitse sitä mihinkään. Pärjään hyvin ilmankin, siihen menee tuhottomasti rahaa (tv+digiboksi(+dvd-soitin)+tv-lupa) eikä minulla ole lapsiakaan, jotka tarvitsisivat lapsenvahtia.
Silloin kun vielä asuin kotona ja oli mahdollisuus television katsomiseen, sitä tuli myös katsottua tai ainakin pidettyä sitä auki taustalla. Useamman kerran viikossa katsoin televisiota kuudesta yhteentoista ja ohessa söin ja tein läksyjä. Tälle taustalla on jo melkein terveellistä elää ilman televisiota.
Täysin vieroittumaan en televisiosta kuitenkaan ole päässyt ja siitä on pitänyt huolen toimiva nettiyhteys ja netti-tv. Netti-tv:n avulla pääsin lievittämään Serranoeroahdistustani löytämilläni viimeisen tuotantokauden jaksoilla. Ainoa ongelma on luonnollisesti se, ettei tekstityksiä ole, mutta sen verran ymmärtää, että pysyy hyvin kärryillä. Netti-tv:n hyvänä puolena on vielä se, että voi katsoa ohjelmat silloin kun itselle parhaiten sopii.Serranot eivät ole ainoa sarja, joita olen seurannut ja seuraan taas 20.9. alkaen, kun sarjan viikonloppu-uusinnat alkavat. Tässä kaksi, joita ajattelin vielä syksyllä seurata:
Tuhkimotarina: Tämä ohjelma on niin turhanpäiväistä hömppää, että sitä on melkein pakko katsoa. Monesti sarjasta löytyy paljon hauskoja kohtia, joille ei välttämättä kuuluisi nauraa, mutten vain pysty hillitsemään itseäni joka kerta kun Olimpia raivoaa.
Kelmien kerho: Tämä on loistava sarja! Tätä katsoessa saa monesti yllättyä lopussa eli ei ole turhan ennalta-arvattava.
Muitakin sarjoja on, mutta loppuivat/loppuvat nyt kesän jälkeen. Näitä jo menneitä sarjoja on esim. Hotel Babylon, Project Runway, Suuri löytöretki, Hovimäki...
Toivottavasti syksy toisi jonkin kivan uuden sarjan netti-tv:n tarjontaan!
torstai 21. elokuuta 2008
Elämän aakkoset
Muutamassa blogissa olen törmännyt "elämän aakkosiin" ja minut valtasi suuri halu tehdä omat aakkoset, joten brutaalisti ryöstin tämän itselleni. Sain jokaiseen kirjaimeen aikaiseksi jotakin, joihinkin olisi keksinyt vielä vaikka mitä ja joihinkin ei meinannut keksiä yhtään mitään. Tässä kuitenkin omat aakkoseni:
A - Aurinko
B - Blogit
C - C-vitamiini
D - D-duuri
E - Espanja
F - Fakta
G - Google
H - Hymy
I - Ilo
J - Jääkiekko
K - Koti
L - Liikkuminen
M - Matkustelu
N - Nauru
O - Onni
P - Piano
Q - Queen
R - Romantiikka
S - Sauna
T - Tee
U - Unelmat
V - Villasukat
W - Waltari
X - X-kromosomi
Y - Yliopisto
Z - Z, Z, Z, z
Å - Åbo
Ä - Äly
Ö - Öinen kävely
A - Aurinko
B - Blogit
C - C-vitamiini
D - D-duuri
E - Espanja
F - Fakta
G - Google
H - Hymy
I - Ilo
J - Jääkiekko
K - Koti
L - Liikkuminen
M - Matkustelu
N - Nauru
O - Onni
P - Piano
Q - Queen
R - Romantiikka
S - Sauna
T - Tee
U - Unelmat
V - Villasukat
W - Waltari
X - X-kromosomi
Y - Yliopisto
Z - Z, Z, Z, z
Å - Åbo
Ä - Äly
Ö - Öinen kävely
keskiviikko 20. elokuuta 2008
Sadonkorjuuta odotellessa
Sain Minttumaarini tuossa viikonloppuna valmiiksi ja tänään hankin käsiini vihdoinkin nuppineuloja ja pingotin tuo huivin. Saa nähdä, mitä siitä tulee, ensimmäinen pingotukseni nähkääs. Tarkoituksenani oli pingottaa myös Sagittaria, mutta sille kävi vähän köpelösti ja se lähti purkaantumaan. Toivottavasti saan sen vielä pelastettua, ettei tarvitse koko huivia uusiksi tehdä.
Nyt ajattelin pitää reilun viikon taukoa käsitöissä ja kerätä voimia ja valmistautua henkisesti Sukkasatoa varten. Tavoitteenani on saada edes yhdet sukat tehtyä. Tuota Nallea jäi sen verran yli, että siitä voisin väsätä ainakin yhdet sukat, mahdollisesti jopa kahdet. Mallia en ole vielä päättänyt, mutta kyllä tässä vielä kerkeää.
Nyt ajattelin pitää reilun viikon taukoa käsitöissä ja kerätä voimia ja valmistautua henkisesti Sukkasatoa varten. Tavoitteenani on saada edes yhdet sukat tehtyä. Tuota Nallea jäi sen verran yli, että siitä voisin väsätä ainakin yhdet sukat, mahdollisesti jopa kahdet. Mallia en ole vielä päättänyt, mutta kyllä tässä vielä kerkeää.
Paljon melua tyhjästä
Eilen pikasairastin vielä ennen opiskelujen alkua. Aamulla oli kuumetta melkein 40 astetta ja tänä aamuna kuumetta ei ollut enää ollenkaan. Se kuitenkin siitä.
Tänään ovat aivoni raksuttaneet niin kovin, ettei auta muuta kuin toivoa, etteivät naapurit ole häiriintyneet liiasta melusta. Syy siihen, miksi olen rääkännyt sitä yhtä ainokaista aivosoluani, löytyy tästä:
Eli siis Rubikin kuutio, johon törmäsin viimeistä muuttolaatikkoa tyhjentäessäni. Reilu vuosi sitten väänsin tuota kuutiota varmaan kolme kuukautta, kunnes oivalsin, miten sen saa ratkaistua ja voi sitä riemua, kun pitelin valmista kuutiota kädessäni.
Löydökseni myötä ryhdyin pohtimaan miten se taas ratkesikaan ja tuokio kuution kanssa toikin jo tulosta ja palkintona edessäni komeili valmis kuutio.
Maanantain kynsilakkaostos on Maybellinen Colorama kynsilakka värinä Caramel. Mukavaa vaihtelua ranskikseen ja peruspunaisiin. Ihan huippulakka tämä ei koostumuksensa takia kuitenkaan ole. Tämä lakka oli nimittäin paljon löysemmän oloista kuin aikaisemmin käyttämäni Coloramat. Toisaalta lakka oli helppo levittää, kuivuu suht nopeasti ja hintaa vain reilut kolme euroa, joten luultavasti ostan Coloramoja edelleen, kun kaipaan jotain uutta sävyä, enkä niinkään "laadukkuutta". Toisaalta siihen, miksi tämä poikkeaa aikaisemmista kokemuksistani Coloramasta, saattaa vaikuttaa se, että tämän jokin 2 in 1 -juttu.
PS. Ihastun päivä päivältä enemmän tuohon uusimpaan laukkuuni. Se on vain niin
käytännöllinen ja ihana!
Tänään ovat aivoni raksuttaneet niin kovin, ettei auta muuta kuin toivoa, etteivät naapurit ole häiriintyneet liiasta melusta. Syy siihen, miksi olen rääkännyt sitä yhtä ainokaista aivosoluani, löytyy tästä:
Eli siis Rubikin kuutio, johon törmäsin viimeistä muuttolaatikkoa tyhjentäessäni. Reilu vuosi sitten väänsin tuota kuutiota varmaan kolme kuukautta, kunnes oivalsin, miten sen saa ratkaistua ja voi sitä riemua, kun pitelin valmista kuutiota kädessäni.
Löydökseni myötä ryhdyin pohtimaan miten se taas ratkesikaan ja tuokio kuution kanssa toikin jo tulosta ja palkintona edessäni komeili valmis kuutio.
Maanantain kynsilakkaostos on Maybellinen Colorama kynsilakka värinä Caramel. Mukavaa vaihtelua ranskikseen ja peruspunaisiin. Ihan huippulakka tämä ei koostumuksensa takia kuitenkaan ole. Tämä lakka oli nimittäin paljon löysemmän oloista kuin aikaisemmin käyttämäni Coloramat. Toisaalta lakka oli helppo levittää, kuivuu suht nopeasti ja hintaa vain reilut kolme euroa, joten luultavasti ostan Coloramoja edelleen, kun kaipaan jotain uutta sävyä, enkä niinkään "laadukkuutta". Toisaalta siihen, miksi tämä poikkeaa aikaisemmista kokemuksistani Coloramasta, saattaa vaikuttaa se, että tämän jokin 2 in 1 -juttu.
PS. Ihastun päivä päivältä enemmän tuohon uusimpaan laukkuuni. Se on vain niin
käytännöllinen ja ihana!
maanantai 18. elokuuta 2008
Postin tuomaa
Viime aikoina postin (lue: mainosten ja laskujen) mukana on tullut muutama mukava yllätys. Tässä niistä kolme.
Ensimmäisenä Mitun arvonnassa voittamani palkinto. Palkintoon kuului huulikiilto, tummaa suklaata sekä söpöt korvikset. Mukana paketissa oli myös ihana kortti. Iso kiitos Mitulle!
Sain vihdoinkin Josessonsin kuvaston ja siellä oli muutama tuote, joiden tilaamista voisi harkita. Vielä Elloksen kuvastoa odotellessa...
En tiedä voiko tästä käyttää sanaa iloinen yllätys, mutta yllätys ainakin. Saan nimittäin kuukauden Seiskat ilmaiseksi kotiin. Onhan siitä tietysti aina kiva selata juoruja, mutten tuosta lehdestä kyllä maksaisi.
Ensimmäisenä Mitun arvonnassa voittamani palkinto. Palkintoon kuului huulikiilto, tummaa suklaata sekä söpöt korvikset. Mukana paketissa oli myös ihana kortti. Iso kiitos Mitulle!
Sain vihdoinkin Josessonsin kuvaston ja siellä oli muutama tuote, joiden tilaamista voisi harkita. Vielä Elloksen kuvastoa odotellessa...
En tiedä voiko tästä käyttää sanaa iloinen yllätys, mutta yllätys ainakin. Saan nimittäin kuukauden Seiskat ilmaiseksi kotiin. Onhan siitä tietysti aina kiva selata juoruja, mutten tuosta lehdestä kyllä maksaisi.
lauantai 16. elokuuta 2008
Kahdeksan euron tilaihme
Sain tänään kokea huikean yllätyksen. Kuten aikaisemmin mainitsin, ihastuin erääseen laukkuun, jote en kuitenkaan torstaina vielä ostanut. Hintaa laukulla oli tuolloin 22€. Nyt hintaa oli enää 16,50€, joten olin ihan haltioissani 5,50€:n hinnanlaskusta.
Eikä siinä vielä kaikki. Kassalla olin varautunut maksamaan laukusta sen 16,5€, mutta kävikin ilmi, että alennustuotteista sai vielä -50%, joten laukun lopulliseksi hinnaksi muodostui 8,25€. Siinä vaiheessa hymyni levisi korviin ja olen harvinaisen tyytyväinen tähän ostokseeni.
Laukku näyttää paljon pienemmältä, mitä se todellisuudessa on, oikea tilaihme siis, kuten naisen käsilaukku yleensäkin. Tämä ihanuus pääsee varmasti mukaani moneen paikkaan, juuri sen takia, että sinne mahtuu paljon tavaraa.
Eikä siinä vielä kaikki. Kassalla olin varautunut maksamaan laukusta sen 16,5€, mutta kävikin ilmi, että alennustuotteista sai vielä -50%, joten laukun lopulliseksi hinnaksi muodostui 8,25€. Siinä vaiheessa hymyni levisi korviin ja olen harvinaisen tyytyväinen tähän ostokseeni.
Laukku näyttää paljon pienemmältä, mitä se todellisuudessa on, oikea tilaihme siis, kuten naisen käsilaukku yleensäkin. Tämä ihanuus pääsee varmasti mukaani moneen paikkaan, juuri sen takia, että sinne mahtuu paljon tavaraa.
perjantai 15. elokuuta 2008
Sentinvenyttäjän ABC
Eilisen tuhlailun vastapainoksi tänään tällaista.
Voisin aloittaa toteamalla yhden perusfaktan itsestäni. Olen pihi, saita, itara ja kitsas. Olen myös säästeliäs sekä sentinvenyttäjä. Tässäpä siis minun lyhyt sentinvenyttäjän ABC.
Kuten varmasti kaikki tietävät, Suomessa ei ole käytössä yhden ja kahden sentin kolikoita, joten ostosten loppusummaa pyöristetään joko ylös tai alas. Tästä johtuen päätän ostosten loppusumman nähdessäni maksanko kortilla vai käteisellä. Jos summa pyöristyy käteisellä ylöspäin, käytän korttia ja jos käteisellä alaspäin, niin pidän korttini visusti lompakossa.
Kaupoissa on paljon tarjouksia ja useamman kaupan kiertäessään saa kerättyä useammat tarjoukset. Myös kauppojen hintoja kannattaa muutenkin vertailla. Kuvitelkaa, että jukurtin hinta voi vaihdella jopa 50 senttiä kaupasta riippuen. Halvemman jukurtin kaupassa taas kananmunat maksavat 30 senttiä enemmän. Käytän siis aktiivisesti kahta kauppaa.
Monilla kaupoilla on omat merkkinsä, jotka ovat muita (joskus) muita tuotteita halvempia. Näitä merkkejä ovat esim. Pirkka ja Rainbow. Ja toisinaan näiden halvempien merkkien tuotteet ovat jopa parempia tai saman valmistajan kuin kalliimmat tuotteet.
Tuotteiden hintoja verratessa ei kannata tuijottaa pelkästään sitä hintalapun isolla painettua hintaa vaan tarkkaile kilohintaa. Joskus suurempi paketti saattaa olla kilohinnaltaan korkeampi kuin pienempi paketti, vaikka toisin luulisi.
Älä osta erillisiä muovipusseja ostosten kotiinkuljetusta varten. Esim. vaatekaupoista saatavat paperipussit ovat hyviä ja kestäviä kauppakasseja. Roskapusseina voi käyttää hyvin niitä pusseja, joihin laitetaan hedelmät ja vihannekset. Tulee roskatkin vietyä useasti ulos.
Kun tekee itse mahdollisimman paljon ruokaa, pääsee yleensä halvemmalla. Tulee huomattavasti halvemmaksi esim. leipoa itse sämpylänsä kuin ostaa valmiit kaupasta.
Nyt voin sitten hyvillä mielin lähteä taas huomenna tuhlaamaan.
Voisin aloittaa toteamalla yhden perusfaktan itsestäni. Olen pihi, saita, itara ja kitsas. Olen myös säästeliäs sekä sentinvenyttäjä. Tässäpä siis minun lyhyt sentinvenyttäjän ABC.
Kuten varmasti kaikki tietävät, Suomessa ei ole käytössä yhden ja kahden sentin kolikoita, joten ostosten loppusummaa pyöristetään joko ylös tai alas. Tästä johtuen päätän ostosten loppusumman nähdessäni maksanko kortilla vai käteisellä. Jos summa pyöristyy käteisellä ylöspäin, käytän korttia ja jos käteisellä alaspäin, niin pidän korttini visusti lompakossa.
Kaupoissa on paljon tarjouksia ja useamman kaupan kiertäessään saa kerättyä useammat tarjoukset. Myös kauppojen hintoja kannattaa muutenkin vertailla. Kuvitelkaa, että jukurtin hinta voi vaihdella jopa 50 senttiä kaupasta riippuen. Halvemman jukurtin kaupassa taas kananmunat maksavat 30 senttiä enemmän. Käytän siis aktiivisesti kahta kauppaa.
Monilla kaupoilla on omat merkkinsä, jotka ovat muita (joskus) muita tuotteita halvempia. Näitä merkkejä ovat esim. Pirkka ja Rainbow. Ja toisinaan näiden halvempien merkkien tuotteet ovat jopa parempia tai saman valmistajan kuin kalliimmat tuotteet.
Tuotteiden hintoja verratessa ei kannata tuijottaa pelkästään sitä hintalapun isolla painettua hintaa vaan tarkkaile kilohintaa. Joskus suurempi paketti saattaa olla kilohinnaltaan korkeampi kuin pienempi paketti, vaikka toisin luulisi.
Älä osta erillisiä muovipusseja ostosten kotiinkuljetusta varten. Esim. vaatekaupoista saatavat paperipussit ovat hyviä ja kestäviä kauppakasseja. Roskapusseina voi käyttää hyvin niitä pusseja, joihin laitetaan hedelmät ja vihannekset. Tulee roskatkin vietyä useasti ulos.
Kun tekee itse mahdollisimman paljon ruokaa, pääsee yleensä halvemmalla. Tulee huomattavasti halvemmaksi esim. leipoa itse sämpylänsä kuin ostaa valmiit kaupasta.
Nyt voin sitten hyvillä mielin lähteä taas huomenna tuhlaamaan.
torstai 14. elokuuta 2008
Syysostoksia
Tänään kävin tuhlaamassa.
Pitemmittä puheitta käydään suoraan asiaan ja uusiin tulokkaisiin.
Tämän valkoisen neuleen ostin Vero Modasta vajaan 13€:n hintaan. Tällä hetkellä olen todella ihastunut tuohon. Se on niin ihanan pehmeä!
Harmaa neuletakki on peräisin H&M:ltä vajaan 15€:n hintaan.
Sitten vuorossa kauan etsitty ja kaivattu laukku, 39€:n hintaan.
Suorastaan ironista koko shoppailureissussa oli se, että mitä enemmän osti, sitä pidemmäksi osta nämä -lista muuttui. Samaisessa kaupassa, josta ostin tuon laukun oli yksi toinenkin ihana laukku 22€:n hintaan ja olen vahvasti sitä mieltä, että käyn huomenna ostamassa sen. Koska naisella on liikaa laukkuja?
Haluaisin myös paksun mustan vyön, mutta miksei mistään löydy sellaista? Jos olette sellaiseen törmännyt jossain, niin vinkatkaa toki. Myös jokin hame olisi etsinnässä, mutten vain löydä sellaista. Yhden ihan kivan löysin, mutta siitä ei ollut sopivaa kokoa.
Pitäisi myös ostaa ainakin hiuslakka ja harkinnassa olisi H&M:n kynsilakka. En ole koskaan kyseistä kynsilakkaa kokeilut, joten haluaisinkin tietää kokemuksia niiltä, jotka sitä ovat kokeilleet. Pysyykö tuote muutaman päivän kynsissä? Levittyykö helposti ja tasaisesti?
Bisquitsilla on käynnissä miniarvonta!
Pitemmittä puheitta käydään suoraan asiaan ja uusiin tulokkaisiin.
Tämän valkoisen neuleen ostin Vero Modasta vajaan 13€:n hintaan. Tällä hetkellä olen todella ihastunut tuohon. Se on niin ihanan pehmeä!
Harmaa neuletakki on peräisin H&M:ltä vajaan 15€:n hintaan.
Sitten vuorossa kauan etsitty ja kaivattu laukku, 39€:n hintaan.
Suorastaan ironista koko shoppailureissussa oli se, että mitä enemmän osti, sitä pidemmäksi osta nämä -lista muuttui. Samaisessa kaupassa, josta ostin tuon laukun oli yksi toinenkin ihana laukku 22€:n hintaan ja olen vahvasti sitä mieltä, että käyn huomenna ostamassa sen. Koska naisella on liikaa laukkuja?
Haluaisin myös paksun mustan vyön, mutta miksei mistään löydy sellaista? Jos olette sellaiseen törmännyt jossain, niin vinkatkaa toki. Myös jokin hame olisi etsinnässä, mutten vain löydä sellaista. Yhden ihan kivan löysin, mutta siitä ei ollut sopivaa kokoa.
Pitäisi myös ostaa ainakin hiuslakka ja harkinnassa olisi H&M:n kynsilakka. En ole koskaan kyseistä kynsilakkaa kokeilut, joten haluaisinkin tietää kokemuksia niiltä, jotka sitä ovat kokeilleet. Pysyykö tuote muutaman päivän kynsissä? Levittyykö helposti ja tasaisesti?
Bisquitsilla on käynnissä miniarvonta!
keskiviikko 13. elokuuta 2008
Syysmasennus
Tänään pessimistinen asenteeni on päässyt valloilleen useampaan otteeseen. Aamulla ei yhtään huvittanut nousta, kun taivas oli pilvinen ja enteili sadetta ja tiedin, että tänään olisi vuorossa shoppailureissu.
Shoppailureissulta en tosin palannut monien kassien kanssa vaan tyhjin käsin. Kävin taas ihailemassa laukkuani, mutten vieläkään raaskinut ostaa sitä. On se kuitenkin 39€. Löysin myös pari neuletta ja muutaman ihan ok:n hameen, mutten ostanut yhtäkään. Ehkä sitten huomenna käyn oikeasti ostamassa löydökseni.
Fiiliksiä ei yhtään nostanut postiluukusta tullut 750€ ikkunaremppalasku. Miksi taloyhtiön täytyy vaihtaa ikkunat, kun vanhatkin olivat riittävän hyvät?
Syysmasisteluun lääkkeeksi sopii tietenkin pitkä lenkki, jonka jälkeen päädyin leipomaan. Tällaista sieltä uunista sain vetää ulos:
Fiilisten parantamiseksi voi myös osallistua Calinin arvontaan!
Shoppailureissulta en tosin palannut monien kassien kanssa vaan tyhjin käsin. Kävin taas ihailemassa laukkuani, mutten vieläkään raaskinut ostaa sitä. On se kuitenkin 39€. Löysin myös pari neuletta ja muutaman ihan ok:n hameen, mutten ostanut yhtäkään. Ehkä sitten huomenna käyn oikeasti ostamassa löydökseni.
Fiiliksiä ei yhtään nostanut postiluukusta tullut 750€ ikkunaremppalasku. Miksi taloyhtiön täytyy vaihtaa ikkunat, kun vanhatkin olivat riittävän hyvät?
Syysmasisteluun lääkkeeksi sopii tietenkin pitkä lenkki, jonka jälkeen päädyin leipomaan. Tällaista sieltä uunista sain vetää ulos:
Fiilisten parantamiseksi voi myös osallistua Calinin arvontaan!
maanantai 11. elokuuta 2008
Mamma Mia!
Eilen tein jotain, mitä en ole pitkään aikaan tehnyt. Kävin nimittäin elokuvissa. Parin kaverin kanssa päätimme vähän ennen elokuvan alkua, että mennään katsomaan Mamma Mia! joku päivä ja sitten tutkittiin aikatauluja ja todettiin, että pian lähtee yksi näytös, joten äkkiä leffateatterille ja leffaan.
Hetkeäkään en ole katunut päätöstä mennä katsomaan kyseistä leffaa. Leffa oli hyväntuulinen ja rento ja hymyilin varmaan koko leffan ajan, tai ainakin sen ajan, kun en nauranut tai laulanut mukana. Suosittelen leffaa kaikille, jotka vähänkin pitävät ABBA:n biiseistä.
Loppu ilta ja yö menikin siinä, kun olin hyväntuulinen ja kaverin kanssa kuunneltiin ja laulettiin ABBAa aina puoleenyöhön saakka ja vähän ylikin. Silloin päätimme lähteä ulos kävelylle. Kyllä kadut ovat sitten autioita sunnuntaiöisin! Ilma oli tosi mukava, ei satanut eikä tuullut.
Aamulla sitten kiertelimme kauppoja kaverini kanssa ja löysin yhden potentiaalisen laukkuehdokkaan. Menen sitten keskiviikkona shoppailemaan ja jos se laukku vielä silloin miellyttää eikä parempaa ole ilmaantunut, on tuo laukku minun.
Ondées -blogin Roosa yllätti minut iloisesti antamalla minulle tämän tunnustuksen:
1. Only 5 people are allowed to receive this award.
2. Four dedicated followers of your blog.
3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.
4. You must link back to whoever gave you the award.
1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2. …joista neljä seuraa blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri puolella maailmaa.
4. Linkitä siihen blogiin, josta sait tämän tunnustuksen.
Säännöistä huolimatta en laita tätä nyt eteenpäin, mutta iso kiitos Roosalle!
Hetkeäkään en ole katunut päätöstä mennä katsomaan kyseistä leffaa. Leffa oli hyväntuulinen ja rento ja hymyilin varmaan koko leffan ajan, tai ainakin sen ajan, kun en nauranut tai laulanut mukana. Suosittelen leffaa kaikille, jotka vähänkin pitävät ABBA:n biiseistä.
Loppu ilta ja yö menikin siinä, kun olin hyväntuulinen ja kaverin kanssa kuunneltiin ja laulettiin ABBAa aina puoleenyöhön saakka ja vähän ylikin. Silloin päätimme lähteä ulos kävelylle. Kyllä kadut ovat sitten autioita sunnuntaiöisin! Ilma oli tosi mukava, ei satanut eikä tuullut.
Aamulla sitten kiertelimme kauppoja kaverini kanssa ja löysin yhden potentiaalisen laukkuehdokkaan. Menen sitten keskiviikkona shoppailemaan ja jos se laukku vielä silloin miellyttää eikä parempaa ole ilmaantunut, on tuo laukku minun.
Ondées -blogin Roosa yllätti minut iloisesti antamalla minulle tämän tunnustuksen:
1. Only 5 people are allowed to receive this award.2. Four dedicated followers of your blog.
3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.
4. You must link back to whoever gave you the award.
1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2. …joista neljä seuraa blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri puolella maailmaa.
4. Linkitä siihen blogiin, josta sait tämän tunnustuksen.
Säännöistä huolimatta en laita tätä nyt eteenpäin, mutta iso kiitos Roosalle!
Valmiit Kertut ja uusia huiveja
Viime päivinä en ole jostain syystä saanut aikaiseksi postauksia, vaikka asiaakin olisi ollut. Eli ensimmäisenä, sain kolmannet Kerttuni valmiiksi olisikohan ollut torstaita. Tässä vähän kuvamateriaalia.
Ei voi muuta sanoa kuin että noita Kerttuja on todella kiva neuloa! Nämä yksilöt on tehty vaalean sinisestä 7 veljeksestä ja tuo ensimmäinen kuva on vain sitä varten, että siinä erottuu parhaiten oikea väri. Puikkoina normaalit 3½ sukkapuikot.
Perjantaina ostin kolme kerää Rose Mohairia harmaana ja aloitin kolmiohuivia, joka perjantain Serranojen jälkeen näytti tältä:
Lauantaina sain päähäni aloittaa Minttumaaria, joten kipaisin langat kaupasta ja aloitin työn. Lankana ruskea Nalle ja puikot ovat 4½.
Ei voi muuta sanoa kuin että noita Kerttuja on todella kiva neuloa! Nämä yksilöt on tehty vaalean sinisestä 7 veljeksestä ja tuo ensimmäinen kuva on vain sitä varten, että siinä erottuu parhaiten oikea väri. Puikkoina normaalit 3½ sukkapuikot.
Perjantaina ostin kolme kerää Rose Mohairia harmaana ja aloitin kolmiohuivia, joka perjantain Serranojen jälkeen näytti tältä:
Lauantaina sain päähäni aloittaa Minttumaaria, joten kipaisin langat kaupasta ja aloitin työn. Lankana ruskea Nalle ja puikot ovat 4½.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)